07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Tutkimus ja kehitys
 
14.08.2017
Mielenterveyspotilaat kokevat eristyksen usein negatiivisena
 
Eristystilanne ja eristäminen koetaan usein negatiivisena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa potilaiden kokemuksista psykiatrisessa eristystilanteessa.
Suomessa vuonna 2013 tahdosta riippumattomaan hoitoon määrättyjä potilaita oli 8339, joista eristettynä oli kuusi prosenttia ja leposide-eristettyjä kolme prosenttia.

Eristämiselle on aina syynsä ja nämä syyt on tarkoin määritelty laissa. Potilas voidaan eristää muista potilaista vastoin tahtoaan, mikäli hän käyttäytymisellään tai uhkauksiensa perusteella todennäköisesti vahingoittaisi itseään tai muita. Hänet voidaan eristää myös, jos hän vaikeuttaa käyttäytymisellään vakavasti muiden potilaiden hoitoa tai vakavasti vaarantaa omaa turvallisuuttaan tai todennäköisesti vahingoittaa omaisuutta merkittävästi. Niin voidaan tehdä myös jostain muusta erittäin painavasta hoidollisesta syystä.

Opinnäytetyö oli osa EriTurva-hanketta. Sen tarkoituksena on parantaa hoitajien työturvallisuutta sekä kehittää psykiatristen osastojen toimintaa. Hanke toteutetaan neljässä vaiheessa ja tulokset ovat käytettävissä vuoden 2018 lopussa.

Opinnäytetyöhön on koottu yhdeksän tutkimuksen tuloksia. Tutkimukset käsittelivät potilaan kokemuksia psykiatrisesta eristystilanteesta. Työssä on myös kuvattu potilaiden omia kehitysehdotuksia eristyskäytäntöihin.
Eristystilanne aiheutti potilaissa pelkoa ja ahdistusta.
Kuvaaja: Iida Johansson
 
Eristys pääosin negatiivinen kokemus
tutkimuksissa todettiin eristystilanteen olleen potilaalle pääosin negatiivinen kokemus. Siihen johtivat eristyksen aikana koetut negatiiviset tunteet, potilaan ja hoitajien välinen huono kommunikaatio sekä riittämätön huolehtiminen potilaiden perustarpeista.

Eristystilanne aiheutti potilaille monia negatiivisia tuntemuksia kuten vihaa, pelkoa, kauhua, surua, häpeää ja voimattomuutta. Potilaiden mielestä heidän huoliaan ei kuunneltu ja hoitohenkilökunnan vähäinen läsnäolo aiheutti heille turvattomuuden tunnetta. Potilaat myös totesivat, että heidän perustarpeistaan huolehdittiin heikosti.

Yksin oleminen suljetussa tilassa aiheutti potilaille negatiivisia tunteita kuten ahdistusta. Potilaat kertoivat olleensa epätietoisia siitä, mihin heidät on tuotu, mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi ja milloin eristys päättyy.

Eristyshuonetta potilaat kuvailivat karuksi, kolkoksi, kylmäksi ja likaiseksi. He kaipasivat eristykseen mielekästä tekemistä kuten lehtien ja kirjojen lukemista, musiikin kuuntelua tai liikuntaa.

Potilaiden kertomana tuli esiin myös hoito-henkilökunnan ilkeä kohtelu ja myötätunnon riittämättömyys. Potilaat myös kokivat, ettei eristystilannetta käyty läpi jälkikäteen tai ettei jälkipuinti ollut riittävää.
 
Myös positiivisia kokemuksia
Tutkimuksiin osallistuneilla oli myös potilaita jotka kokivat osan tai koko eristystilanteen olleen positiivinen kokemus.

Potilaille turvallisuutta toi tieto hoitajien välittömästä tarkkailusta eristyshuoneen ulkopuolella, erossa oleminen osastolla olevasta konfliktinaiheuttajasta sekä tieto siitä, ettei pysty vahingoittamaan enää itseään tai muita.

Osalla eristyspotilaista oli myönteisiä kokemuksia kommunikaatiosta hoitohenkilökunnan kanssa. Yhteisymmärrys hoitohenkilökunnan kanssa johti eristystilanteen kokemiseen positiivisena.

Potilaiden positiivinen kokemus vahvistui, kun he saivat fyysistä lohdutusta ja fyysisiä mukavuuksia eristyksen aikana. Positiiviseksi koettiin myös unensaannin ja rauhoittumisen turvaaminen lisälääkityksellä, jolla potilaat saivat mahdollisuuden lepoon ja nukkumiseen.
Eristyksestä poispääsy oli potilaiden mielestä vapauttavaa.
Kuvaaja: Iida Johansson
 
Lukuisia kehitysehdotuksia potilailta
Potilaat halusivat erityisesti kehittää hoitajien ja potilaiden välistä vuorovaikutusta, tiedon kulkua, keskustelumahdollisuuksia sekä perustarpeista huolehtimista. Potilaat antoivat myös ehdotuksia eristyshuoneen parantamiseen.

Hoitajien suhtautumisen ja kohtelun tulisi olla ammattimaisempaa ja viestinnän parempaa. Potilasta tulisi kohdella yksilönä eikä aggressiivisena ja haitallisena ihmisenä tai sairautena, jonka takia eristykseen on jouduttu. Hoitajien tulisi olla enemmän läsnä.

Potilaat toivoivat hoitajien antavan enemmän ja selkeämpää informaatiota hoidon aikana. Päivitettyä tietoa potilaan tilasta ja hoidosta tulisi antaa koko eristyksen ajan.

Potilaille tärkeää olisi mahdollisuus käydä tapahtumat säännöllisesti läpi eristyksen aikana ja sen jälkeen. Niin potilas voisi purkaa eristyksen aiheuttamia tuntemuksia.

Potilaat toivoivat eristyshuoneiden muokkaamista viihtyisämmäksi, potilasystävällisemmäksi ja virikkeellisemmäksi. He ehdottivat esimerkiksi huonekalujen sekä television ja radion lisäämistä huoneeseen.

Potilaat toivoivat eristykseen lisää virikkeitä kuten musiikin kuuntelua, kirjojen ja lehtien lukemista sekä mahdollisuuksia päästä liikkumaan. Potilaat toivovat myös jatkossa kiinnitettävän huomiota enemmän perustarpeiden huomioon ottamiseen.
 
Kirjoittaja(t):
Saara Suvala, Iida Johansson, & Aino Koisti, hoitotyön AMK-opiskelijat ja Sari Asteljoki, lehtori
sari.asteljoki@turkuamk.fi