07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Muuta kiinnostavaa
 
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
 
Toipuminen mielenterveyshäiriöstä on hyvin henkilökohtainen prosessi. Yksikään ihminen ei ole samanlainen, joten myös mielen sairaudet ovat yksilöllisiä. Ne eivät sovi vain yhteen muottiin tai noudata samaa kaavaa. Mielenterveyshäiriöiden hoito taas jättää harvoin tilaa ksilöllisyydelle, koska jokaiselle häiriölle on oma protokollansa ja ensisijaisena hoitomuotona on usein lääkehoito, jonka tarkoituksena on hävittää oireet eikä ratkaista itse ongelmaa. Toipumisorientaatio tuo uuden ajattelutavan mielenterveyspalveluille.
Kuvaaja: Laura Kanasaar
Toipumisorientaatio ei tarkoita vain oireiden lieventymistä tai loppumista kokonaan. Se on henkilökohtainen muutosprosessi, jolloin terveys ja hyvinvointi kohenevat, asenteet, arvot, tunteet, päämäärät ja taidot muokkautuvat luoden edellytykset elää mielekästä ja tyydyttävää elämää sairauden haasteista huolimatta. Ihminen pyrkii olemaan oman elämänsä ohjaksissa ja löytämään voimavaransa sekä resurssinsa arjessa ja hyödyntämään niitä.

Toipumisorientaation periaatteiden mukaan ihmisen ei tarvitse toipua oireettomaksi, vaan oireista huolimatta elämä voi silti olla merkityksellistä. Mielenterveyshäiriöstä voi toipua optimistisen ja toiveikkaan asenteen avulla. Toipuja itse ohjaa toipumisprosessiaan ammattihenkilöiden tuella. Päätäntävalta on koko ajan toipujalla ja hänen itsemääräämis-oikeuttaan kunnioitetaan.
 
Toipuja tarvitsee yksilöllistä tukea
Toipumisorientaation edistämiseksi tarvitaan toipujan omaa motivaatiota, terveyspalveluiden panosta sekä ammatillista tukea.

Toipuja voi itse edistää omaa toipumisprosessiaan hallitsemalla omaa elämäänsä, josta onnistuu tekemään mielekkään ja tyydytystä tuovan sairaudesta ja sen oireista huolimatta ja hyväksyen sairautensa. Omien voimavarojen löytäminen ja niiden hyödyntäminen auttavat pääsemään tavoitteeseen. Avainasemassa on myös kyky olla osa yhteiskuntaa osallistumalla yhteisön toimintaan.

Mielenterveyspalveluiden tulee keskittyä asiakaskeskeiseen toipumiseen organisaation tarpeiden sijaan. Tärkeintä on yksilöllinen toipuminen eikä kustannustehokkain hoitomuoto. Hoidon tulee olla kokonaisvaltaista, jolloin oireiden lieventämisen lisäksi otetaan huomioon fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, hengelliset sekä taloudelliset tarpeet. Hoitopolku tulee suunnitella niin, että työssäkäyvätkin voisivat käyttää palveluita.

Hoitohenkilökunnan tulee ottaa huomioon yksilöllisyys koko hoitoprosessin ajan ja luoda luottamuksellinen ja tasa-arvoinen hoitosuhde. Jokaisella ammattilaisella tulee olla toipumisorientaation periaatteita noudattava työskentelytapa. Tämän vaatii vielä koulutusta.
 
Toipumisorientaatiolla eteenpäin
Toipumisorientaatio on vielä melko epäselvä ja vieras käsite, josta on hyvin niukasti suomenkielistä kirjallisuutta. Suomessa tulisi pohtia, miten toipumisorientaation periaatteita sovellettaisiin hoidossa.

Tulisiko pitkällä tähtäimellä edulliseksi mielenterveyshäiriöiden yksilöllinen hoito mahdollisin lisäkustannuksin, kun parannuttaisiin nopeammin ja mahdollisesti pienemmällä sairauden uusiutumisen ja lisähoidon riskillä?
 
Kirjoittaja(t):
Laura Kanasaar ja Ella Hyttinen, hoitotyön AMK-opiskelijat & Sari Asteljoki, lehtori
sari.asteljoki@turkuamk.fi