07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Muuta kiinnostavaa
 
19.01.2009
Minä täältä mielettömästä lehdestä moikka!
 
Olen yksi niistä monista, joka koulun ohella tekee töitä. Työskentelen Suomen vähiten arvostetussa ammatissa, enkä ymmärrä mitä vikaa ihmiset työssäni näkevät.
Olen jo siitä asti, kun olen lain mukaan saanut tehdä töitä, käynyt iltaisin samassa puhelinmyyntifirmassa. Jo viiden vuoden ajan olen mielelläni astunut samaan konttoriin ja ottanut puheluita puheluiden perään. Silti minulta vieläkin kysellään, miksi olen puhelinmyyjänä ja kuinka jaksan tällaista hommaa. Miksi en?
 
Palkka kohdallaan
Olen edennyt urallani myyntipäällikön asemaan, eikä tuntipalkkani koskaan ole alle kymmenen euron. Miksi olisin kaupan kassalla tai siivoamassa seitsemän euron tuntipalkalla, jos pelkän suuni avulla saan tienattua enemmän? Moni opiskelija ei löydä itselleen työpaikkaa tai ainakaan saa työstään tarpeeksi tunteja ja rahaa. Minulla ei koskaan ole ollut ongelmaa työaikojeni ja –vuorojeni kanssa, ja olen aina pystynyt elättämään itseni myymieni lehtien ansiosta.
 
Puhelinmyyjä ei kuseta
Asennevamma puhelinmyyntiä kohtaan on syntynyt todennäköisesti sellaisesta käsitteestä, jonka mukaan puhelinmyyjät valehtelevat sekä viilaavat jatkuvasti linssiin. Käsitteessä lienee olleen jotakin perää yhdeksänkymmentäluvulla, mutta nykypäivän puhelinmyyjillä on tarkat lait ja säännöt puheidensa takana. Itse työskentelen Suomen johtavassa puhelinmyyntifirmassa, joka on Asiakkuusmarkkinointiliiton (entisen Suomen Suoramarkkinointi Liiton) reilunpelin jäsen ja näin ollen noudatan Suomen lakia ja reilun pelin telemarkkinointisääntöjä. Meillä tärkeintä ei ole tilausten määrä vaan niiden laatu!
Yksi työporukkamme väripilkuista
Kuvaaja: Tanja Alenius
 
Työilmapiiri kaiken A ja O
Suurin osa puhelinmyyjänä menestyvistä henkilöistä on leppoisia sekä luonnoltaan yleispositiivisia, joten työilmapiirissämme ei koskaan ole ollut mitään valitettavaa. Porukassa ei koskaan ole ollut mitään eripuraa, ja olemme aina pystyneet keskustelemaan kaikesta keskenämme. Alan vaihtuvuus on suuri, ja siksi saan tutustua uusiin ja mielettömiin persooniin yhtenään. Työporukkamme ottaa aina hyvin vastaan uudet tulokkaat, eikä meinaisi luopua lähtevästä. Jos joku tuntee itsensä laiminlyödyksi tai väärinkohdelluksi, siitä puhutaan ja se selvitetään heti. Mikäli jollekulle on tapahtunut elämässään jotain hienoa, siitä iloitaan yhdessä ja jos taasen jotain ikävää on sattunut, kaikki ovat hänen tukenaan. Olemme kuin suurta perhettä.
 
Vaikka jätesäkissä töihin
Lisäksi kukaan ei näe meitä meidän ollessamme töissä. Ei haittaa vaikka olisi ulkona hieman kastunut tai ei olisi pessyt hiuksiaan pariin päivään. Töihin saa tulla minkä näköisenä vain, ja on odotettavaa, että joku muu tulee vielä huolittelemattoman näköisenä töihin. Eikä sillä ole mitään väliä, sillä ketään muista myyjistä ei kiinnosta, ovatko vaatteeni tulleet juuri pesukoneesta vai otinko ne likapyykistä käyttöön – eikä asiakaskaan näe sitä. Koska puhun työkseni, on tärkeintä että ääntä syntyy ja suu on tyhjä. Ei ole edes väliä olenko pessyt hampaitani, sillä eihän asiakas sitä puhelimessa haista. Menepä kassalle töihin suu valkosipulille haisevana ja tukka pesemättömänä ja saat lähteä kohta kotiin suihkuun.

Pähkinänkuoressa siis saan tehdä työtäni juuri sellaisena kuin olen mielettömässä työilmapiirissä ja –ympäristössä. Saan paljon kiitosta tekemästäni työstä, eikä palkassanikaan ole mitään valittamista, joten miksi vaihtaisin työpaikkaa? Olen jatkossakin yksi niistä, joka on ylpeä työpaikastaan, eikä häpeä myöntää olevansa puhelinmyyjä. Ja miksi edes pitäisi?
 
Kirjoittaja(t):
Tanja Alenius, tradenomiopiskelija