07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Tutkimus ja kehitys
 
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
 
Kehitysvammahuollossa on tutkittu huomattavan vähän rajoitustoimia. Myös niitä määrittelevä laki muuttui vasta viime vuonna. Tuore opinnäytetyö selvitti hoitajien tuntemuksia rajoittamis-toimenpiteistä kehitysvamma-alan murrosvaiheessa.
Kehitysvammahuolto on muuttumassa. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus astui voimaan Suomessa samaan aikaan uudistuneen kehitysvammalain kanssa 10.6.2016. Uusi laki määritteli myös rajoitustoimenpiteiden käyttöä kehitysvammahuollossa. Aikaisemmin laki oli rajoitustoimien osalta varsin suurpiirteinen. Useat yksiköt olivatkin luoneet omia ohjeistuksia rajoitustoimien käytöstä.

Muutokset heijastuvat työelämään. Henkilökunnan on toimittava ammatillisesti haastavissa tilanteissa. Lakien tuntemus ja hoitotyön kirjaamisen tärkeys korostuvat yhä enemmän hoitotyössä.
 
Kehitysvammatyössä on väkivallan uhka
Kehitysvammatyössä esiintyy paljon väkivaltaa. Osittain tämä johtuu asiakkaiden puutteellisesta ilmaisukyvystä; osittain mielenterveyshäiriöstä. Kehitysvammaisen mielenterveyshäiriöt ilmenevät usein aggressiivisuutena. Se voi olla kytköksissä myös fyysisiin tai geneettisiin sairauksiin. Ongelmat ovat kuitenkin monisyisiä eikä niitä voi käsitellä pelkästään lääketieteen tai psykiatrian keinoin.

Väkivallan kohtaaminen hoitotyössä on yksilöllistä mutta se aiheuttaa usein fyysisiä ja psyykkisiä tuntemuksia. Hoitoalalla onkin ryhdytty panostamaan väkivaltatilanteiden jälkikäsittelyyn ja yksityiskohtaiseen läpikäymiseen. Monissa terveydenhuollon toimipisteissä myös järjestetään koulutusta väkivaltatilanteiden kohtaamiseen.
Lakimuutoksen jälkeen lepositeitä on käytetty vähemmän.
Kuvaaja: Tytti Takkinen
 
Lepositeiden käyttö on vähentynyt.
Suomalaisia tutkimuksia rajoitustoimenpiteistä kehitysvammahuollossa on varsin vähän. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena yhteistyössä Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kanssa. Haastattelu-tutkimukseen osallistui kuusi hoitajaa, jolla oli kokemusta rajoittamistoimenpiteistä kehitysvamma-huollossa.

Tuloksista tuli esiin, että erilaisia rajoittamistapoja oli käytössä varsin laajasti. Fyysinen rajoittaminen korostui haastatteluissa. Käytössä oli myös rajoittavia asusteita ja välineitä. Lakimuutoksen ja sen jälkeinen hoitokulttuurin muutos näkyi myös tutkimus-tuloksissa. Lepositeiden ja rajoittavien välineiden käyttö oli huomattavasti vähentynyt.

Yleisimpiä rajoitustoimenpiteisiin johtavia tilanteita oli asiakkaan aggressiivinen käytös, joka saattoi johtua hyvin yksilöllisistä syistä. Muutama haastateltava nosti esiin hoitajien provosoivan käytöksen. Myös yhtenäisen hoitolinjan puuttuminen nähtiin syynä asiakkaan aggressiiviseen käyttäytymiseen.
 
Lakimuutos jakaa mielipiteitä
Rajoitustoimenpiteiden suorittaminen aiheutti henkilökunnassa usein pelkoa, turhautuneisuutta ja epävarmuutta. Väkivaltaisen tilanteen yllättävyys saattoi herättää hoitajassa myös aggressiivisia tunteita.

Mielenkiintoisena asiana opinnäytetyöstä tulivat esiin hoitajien kokemukset päivitetystä kehitysvammalaista. Uudistunut laki korostaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Osa haastateltavista korosti kuitenkin lisääntyneen itsemääräämisoikeuden tuoneen lisää haastavia tilanteita ja tätä kautta osittain jopa rajoitustoimien lisääntymistä.

Toisaalta lakimuutoksia ymmärrettiin, mutta niiden koettiin lisäävän ja vaikeuttavan hoitajan työtä.Henkilökunnan omalla ammatillisuudella nähtiin olevan iso vaikutus ennaltaehkäisevänä tekijänä. Hoitajan asennoituminen ja käyttäytyminen liittyivät oleellisesti väkivaltaisten tilanteiden ennakointiin.
 
Rajoitustoimenpiteistä tarvitaan lisätutkimusta
Opinnäytetyön luonnetta muutti kesäkuussa 2016 voimaan tullut uusi kehitysvammalaki. Lain muuttuminen teki työn ajankohtaiseksi ja antoi mahdollisuuden peilata myös henkilökunnan tuntemuksia siitä.

Kehitysvammahuollon rajoitustoimenpiteet ovat asia, jonka tutkimiseen tulee panostaa tulevaisuudessa. Tutkimustiedon avulla voitaisiin kehittää hoitotyön keinoja, jotka lisäisivät niin asiakkaiden hyvinvointia kuin hoitajien työturvallisuutta.
 
Kirjoittaja(t):
Kukkaisniemi Jari & Takkinen Tytti, hoitotyön AMK-opiskelijat & Joonas Korhonen, lehtori