07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Muuta kiinnostavaa
 
18.01.2007
Hoitava kosketus parantaa ruumiin ja sielun ongelmia
 
Länsimaisten ihmisten pahoinvointi voi johtua kosketuksen puutteesta. Arjen kiireen keskellä ei ole aikaa tai voimia riittävään ihokosketukseen läheisten ihmisten kanssa. Kosketuksen puute ahdistaa ja masentaa.
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Kokonaisvaltainen hyvänolon tunne kehossa koostuu ruumiin ja mielen aistimuksista. Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä, jo sikiöaikana, ja säilyy aisteista pisimpään. Pieni ihmislapsi tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen rakkautta ja huolenpitoa kosketuksen muodossa. Kosketus tuntuu turvalliselta ja rauhoittavalta. Se parantaa itsetuntoa, tuo mielihyvää ja välittämisen tunnetta.
 
Vaikutukset elimistöön
Fyysisellä kosketuksella on monia suotuisia fysiologisia vaikutuksia ihmisen elimistöön. Kosketus vaikuttaa hengitykseen ja verenkiertoon sekä havainto- ja oppimiskykyyn. Se lisää hyvänolon endorfiinien eritystä ja näin ollen vähentää kivun aistimusta.
 
Kosketushoidot
Tämänhetkinen elämäntyyli tekee meistä stressaantuneista ja jännittyneitä. Monet ihmiset asuvat yksin kaukana ydinperheestään ja ovat ehkä täysin työlleen omistautuneita. Erilaisiin kosketushoitoihin hakeutuukin paljon asiakkaita ilman hoidollista tavoitetta – vain hyvänolon tunteen vuoksi. Vaihtoehtoja on monia: klassisen hieronta, lymfaterapia, shiatsu, vyöhyketerapia ja intialainen päähieronta.

Klassinen hieronta rentouttaa lihaksia, edistää verenkiertoa, parantaa ruoansulatusta ja nopeuttaa kuona-aineiden poistumista. Hieronnan on todettu myös parantavan unta. Psykologista puolta tuo vuorovaikutus hierojan kanssa. Kuunteleva korva, täysi ja jakamaton huomio hoidon ajan on merkittävä osa hoitokokonaisuutta.
 
Kosketus hoitotyössä
Vieraan ihmisen kosketus on hyväksyttävää hoitotyössä, koska siihen on varauduttu. Suomalainen kulttuuri on muuten melko arka koskettelun suhteen. Kulttuurissamme kosketus on sallittua lasten ja vanhempien välillä, läheisten ystävien kesken ja tietysti parisuhteessa. Vieraille ihmisille sallitaan kevyt kosketus yläraajoihin, olkapäihin ja joskus päähän.

Hoitotyössä on potilaita, joiden kanssa sanallinen vuorovaikutus ei onnistu syystä tai toisesta. Vanhuksilla tuntoaisti pysyy hyvänä verrattaessa muihin ikääntymisen heikentämiin aisteihin. Tiedoton potilas reagoi kosketukseen pulssin kohoamisella ja kertoo jälkeenpäin muistavansa kosketuksen. Monet sairaudet heikentävät aisteja, jolloin kommunikointi onnistuu usein vain tuntoaistin välityksellä.
 
Kirjoittaja(t):
Taru Uusitalo, Fysioterapeuttiopiskelija