07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Muuta kiinnostavaa
 
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
 
Sain kutsun osallistua Viron korkeakoulu-järjestelmän auditointiin terveysalan koulutuksen ryhmässä. Kutsun esitti Viron korkeakoulutuksen arviointiyksikkö EKKA (Quality Assessment Council for Higher Education). Kutsu oli kiinnostava useasta eri syystä. Olimme juuri käyneet läpi Turun ammattikorkeakoulun kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KKA) toteuttaman auditoinnin 2016. Turun ammattikorkeakoulu läpäisi hienosti auditoinnin. Omalta vastuualueeltani mukana auditoinnissa oli tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttönä Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto-ohjelma.
Näytöksi valmisteltu itsearviointiraportti oli jo sinänsä opettava ja haastava prosessi. Auditointi kokonaisuutena tarjosi näköalan korkeakoulutuksen laadunarviointiin. Lopputuloksena Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto-ohjelma sai arvion edistyneessä vaiheessa olevana koulutuksena. Auditoinnin asteikolla saimme korkeimman tason arvion. Tulos rohkaisee edelleen kehittämään ja tuottamaan laadukasta ylempää ammattikorkeakoulutusta ja hyödyntämään auditoinnissa tehtyjä havaintoja kehittämis-työssä.

Viron auditoinnin kohteena olivat kaikki terveysalan ryhmään kuuluvat korkeakoulutuksen tutkinto-ohjelmat sekä Tallinnassa että Tartossa. Oma urataustani sekä ammatillinen ja koulutuk-sellinen taustani oli laajasti hyödynnettävissä arviointikohteiden tarpeeseen. Kansallisen auditointiprosessin rinnalle oli avartavaa saada kokemusta kansainvälisestä korkeakoulujen laadunarviointikäytänteistä ja tunnistaa korkeakoulutuksen laatu tästä näkökulmasta.
 
Terveysala-ryhmän laadunarviointi Viron toteuttamana
Viron korkeakoulutuksen auditointi toteutetaan keskitetysti EKKA-organisaation toimesta. Korkeakoulutuksen laadun arvioinnin kohteet on jaettu alakohtaisiin ryhmiin. EKKA-organisaatio toteuttaa arviointiprosessin järjestelyt ja vastaa toteutuksen loppuraportoinnista yhteistyössä arviointiryhmän kanssa. Kunkin tutkinto-ohjelman alakohtainen ryhmä arvioidaan joka seitsemäs vuosi. Laadunarvioinnin tavoitteena on tukea kansallista arviointia ja kyseisen korkeakoulun ja tutkinto-ohjelman laatutyötä. Arviointiryhmän tulokset käsitellään lähinnä suosituksina. Niillä ole vaikutusta korkeakoulun lupaan toteuttaa kyseistä tutkinto-ohjelmaa tai koulutusta.

EKKA kutsuu kansainvälisen asiantuntijaryhmän toteuttamaan koulutusryhmän laadunarvioinnin ja hoitaa siihen liittyvät järjestelyt. Arviointi-ryhmän muodosti tässä yhteydessä yhdeksän asiantuntijaa eri puolilta Eurooppaa. Arviointiryhmään osallistuvat maat olivat Suomi, Iso-Britannia, Latvia, Viro, Ruotsi, Italia ja USA. Puheenjohtaja tuli USAsta ja opiskelijajäsen Italiasta. Koko arviointiprosessi toteutui englannin kielellä. Haastattelutilanteissa oli tarpeen mukaan käytössä haastateltavien tukena viroa puhuva tulkki.

Arviointiryhmän keskeisinä laadunarvioinnin kohteina oli kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: arviointikohteena olevien koulutusten yhdenmukaisuus, tukeutuminen kansallisiin ja kansainvälisiin standardeihin, suosituksiin ja lainsäädäntöön sekä teoriassa että käytännössä, opetushenkilöstön pedagogiseen ja tutkimukselliseen laatuun sekä resursseihin toteuttaa koulutusta.

Terveysalan korkeakouluryhmän laadunarviointi toteutettiin kaikissa sitä järjestävissä korkeakouluissa. Korkeakoulut olivat Tallinnan terveysalan oppilaitos, Tarton terveysalan oppilaitos ja Tarton yliopisto. Arvioitavina tutkinto-ohjelmina olivat seuraavat tutkinnot: sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja, optometristi, toimintaterapeutti, kätilö, terveyden edistäminen, farmaseutti, hammasteknikko, fysioterapeutti, röntgenhoitaja, ympäristöterveysasiantuntija sekä biolääke-tieteellinen laboratoriotiede, hoitotiede, kansanterveystiede ja fysioterapian maisteriohjelma.

Auditointiryhmän jäsenet oli valittu kuhunkin kohteeseen oman tausta-asiantuntemuksensa mukaan ja heille oli etukäteen jaettu vastuuroolit pienryhmissä tapahtuviin haastatteluihin ja raportin kirjoittamiseen.
 
Arviointiprosessin eteneminen
Arviointiryhmän jäsenen näkökulmasta prosessi käynnistyi suostumuksen jälkeen valmistautu-misella, jossa keskeistä oli tutustuminen lähetettyihin dokumentteihin ja tilastoihin sekä erityisesti kunkin arviointikohteen itsearviointi-raportteihin. Arviointiryhmä eteni asiakirja-sisältöjen käsittelyssä hyödyntämällä Google Dropbox-ympäristöä. Kommentteja ja kysymyksiä jaettiin ryhmän jäsenten kesken koko valmistautumisen ajan

Arviointipäivät olivat 17.-23. 4.2016. Auditointiryhmä saapui Viroon varsinaista auditointiviikkoa edeltävänä viikonloppuna ja käynnisti EKKA-virkailijoiden toimesta kaksipäiväisen valmistautumisen. Ryhmä tutustutettiin vielä Viroa koskeviin tietoihin ja tilastoihin, koulutusjärjestelmään ja muuhun laadunarviointia tukeviin taustatietoihin. Auditointiryhmä käsitteli pienryhminä itsearviointiraportteja ja valitsi kuhunkin arviointikohteeseen haastattelussa kohdennettavat kysymyspatteriston kysymykset. Pienryhmät, jotka vaihtelivat arviointikohteiden mukaan, tekivät keskinäistä työnjakoa kysymysten esittämiseksi.

Viikon ohjelma oli etukäteen tarkkaan aikataulutettu ja suunniteltu etukäteis-valmistautumisen yhteydessä. Myös korkeakoulut olivat valmistautuneet huolella auditointipäiviin. Auditointiryhmä tapasi alussa kunkin korkeakoulun johdon, josta jakaannuttiin pienryhminä auditointikohteisiin. Päivän kulku oli tarkkaan mitoitettu ja haastateltavat kohderyhmät vaihtuivat aikataulun mukaisesti. Kaikissa auditointikohteissa haastateltavina ryhminä olivat henkilökunta jakaantuen johtoon ja opetus-henkilöstöön, opiskelijat, yhteistyökumppanit ja sidosryhmät. Auditointiryhmälle järjestettiin tutustuminen toimintaympäristöön ja keskeisiin opetustiloihin sekä mahdollisuus osallistua seuraamaan opetustilanteita.

Kunkin päivän jälkeen jatkettiin työskentelyä haastatteluissa saatujen muistiinpanojen ja tietojen kokoamisella yhteiseksi raportin pohjaksi. Alustavaa raporttia kirjoitettiin yhdessä usein pitkälle yöhön. Tämän jälkeen työskentelyä jatkettiin vielä valmistautumalla seuraavaan päivään palauttamalla mieliin itsearviointiraporttien sisältöä.

Kussakin korkeakoulussa auditoinnin päätteeksi järjestettiin koko henkilöstölle tilaisuus, jossa auditointiryhmän puheenjohtaja teki tiivistetyn yhteenvedon pienryhmien havainnoista. Auditointikierroksen jälkimmäisenä viikonloppuna jatkettiin loppuraportin kirjoittamista nimettyjen vastuuhenkilöiden kootessa ryhmien jäseniltä alustavat raportin osat, jotka oli koottu viikon aikana yhteen. Loppuraportin kirjoittaminen jatkui vielä joitakin viikkoja. Ensimmäinen raportin luonnos lähetettiin korkeakouluille tutustuttavaksi ja vastauskommentteja varten. Tämän jälkeen auditointiryhmä tarkasteli saadut palautteet ja täsmensi edelleen loppuraporttia puheenjohtajan kanssa.
 
Arviointitulokset vakuuttavat positiivisesta kehittymisen suunnasta
Viron historia ja yhteiskunnallinen kehitys auttavat ymmärtämään. miten vaikuttavasta myönteisestä korkeakoulutuksen kehityssuunnasta on kysymys. Seitsemän vuotta sitten osa auditointiryhmän jäsenistä oli ollut mukana vastaavassa laadunarviointiprosessissa. Hyppy seitsemän vuoden aikana nykypäivän laatutasoon on heidän mukaansa merkittävä ja näkyy useiden eri kriteereiden valossa. Oma kokemukseni terveysalan yhteistyöstä Viron korkeakoulujen kanssa on ollut vuosia kestävää. Laatutason kehittyminen merkillepantavaa.

Yleisesti voidaan todeta, että korkeakoulujen kampusten uusiminen joko alkuperäistä remontoimalla ja uusimalla kokonaan tai uuden kampuksen rakentamisella, esim. Tarton terveysalan oppilaitos, ovat parantaneet opiskeluympäristöjen laatutasoa. Tiloja on modernisoitu myös oppimisympäristöjen välineitä uusimalla. Molemmissa terveysalan oppilaitoksissa, Tallinnassa ja Tartossa, oli hankittu uudet ja modernit simulaatiovälineet. Erityisesti Tallinnan simulaatiokeskus oli jo pitkälle kehitetty oppimiskeskus. Eri tutkinto-ohjelmien erityis-tarpeet oli otettu huomioon monipuolisesti kunkin tarpeita vastaavien laitteistojen ja välineiden hankinnoilla ja oppimisympäristöjä kehittämällä. Resurssit toimivien oppimisympäristöjen ja välineiden suhteen olivat kauttaaltaan uudistetulla hyvällä tasolla.
 
Keskeiset vahvuudet
Yleisenä vahvuutena koettiin olevan dynaaminen ja jatkuvasti etenevä kehittämistyö, jota korkeakoulut ovat edeltävän seitsemän vuoden aikana toteuttaneet. Kehittäminen on kohdentunut kaikkiin arvioinnin kohteena oleviin kriteereihin. Auditoinnissa havaittiin myös edelleen kehitettävää painotusten ja kehittämiskohteiden vaihdellessa tutkinto-ohjelmittain. Tässä yhteydessä vahvuuksia ja kehittämiskohteita tuodaan esille koko terveysala-ryhmän kokonaisuutena.

Terveysala-ryhmän yleisinä päävahvuuksina voidaan todeta olevan seuraaviena asioiden.

• Kampusrakennukset sekä Tallinnassa että Tartossa ovat viihtyisiä ja tukevat nykyaikaisten opiskelu- ja oppimismenetelmien toteutumista. • Simulaatiovälineistö ja laboratoriovälineistö sekä oppimisympäristöt mahdollistavat erinomaisesti kliinisten taitojen kehittymisen ja oppimisen. • Opetus- ja oppimismateriaalit vastaavat erinomaisesti opettajien ja opiskelijoiden tarpeita. • Kirjastopalvelut on varustettu viimeaikai-simmilla lähdemateriaaleilla tukien näyttöön perustuvan tiedon käyttöä ja tutkimusta. • Tutkimus ja kehittäminen on vahvasti esillä kaikissa koulutuksissa. Monissa tutkinto-ohjelmissa on havaittavissa, että soveltavaa tutkimusta tehdään kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa. • Opiskelijaohjausta toteutetaan monien eri ammattiryhmien toimesta. • Työelämäkumppanit ovat vakuuttuneita tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmien rakenteista, sisällöistä ja laadusta sekä arvioivat opintojen tuottavan päteviä ammattilaisia. • Kaikki tutkinto-ohjelmat hyödyntävät harjoittelupaikkoina erinomaisia kliinisiä ympäristöjä, joissa on laajasti toteutuva mentorointimalli. • Informaatioteknologia on korkeaa tasoa.
 
Kehittämiskohteet
Terveysala-ryhmän yleisinä kehittämiskohteina ovat seuraavat. • Kaikkien tutkinto-ohjelmien keskeisiin arviointikohteisiin sekä teoriassa että käytännössä tulisi kytkeä mukaan rinnakkais-arviointia ja tarkoituksenmukaisin kohdin ulkopuolinen arvioitsija. • Korkeakouluissa ei ole käynnistetty dysleksiasta eli lukihäiriöstä kärsivien opiskelijoiden tilanteen arviointia. Tästä johtuen tukijärjestelmiä ei ole kehitetty heidän suoriutumisekseen opinnoistaan. • Opetuksessa on havaittu olevan päällekkäisyyttä sekä teorian että käytännön osalta. Lisäksi kirjallisten töiden kuormittavuus voi vaikuttaa opintojen lopputulokseen. Kaikissa ohjelmissa tulisi kiinnittää huomiota päällekkäisiin opintoihin ja opintosuorituksiin. • Opettajien opetustyön korkea kuormittavuus estää jatko-opiskelun tai tutkimustyöhön osallistumisen. • Tutkinto-ohjelmista valmistuneiden määrää tulisi kyetä lisäämään. Pohdittavaksi jää miten opiskelijoiden sisäänottoa ja hakeutumista koulutukseen voitaisiin saada lisättyä Virossa. • Opetushenkilöstö ei osallistu monissakaan tutkinto-ohjelmissa käytännön harjoittelujaksoille kliinisiin toimintaympäristöihin. Heidän osallistumisensa olisi tärkeää ja siksi siihen tulisi kehittää toimiva malli.

Yhteenvetona voidaan todeta, että osallistuminen kansainvälisesti toteutettuun terveysala-ryhmän laadunarviointiin Virossa oli kiinnostava ja avartava kokemus. Viron korkeakoulutuksen laadun lisäksi keskusteluissa ja raportoinnissa laajeni kuva myös muiden maiden terveysalan korkeakoulutuksen laadusta eri tutkinto-ohjelmissa.
 
Lähde
Paaso J. ym. 2016. Turun ammattikorkeakoulun auditointi 2016. Julkaisut 23:2016. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
 
Kirjoittaja(t):
Pia Ahonen, KT-päällikkö Monimuotokoulutukset ja YAMK