07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Tutkimus ja kehitys
 
15.09.2017
Mielenterveyshoitotyön koulutuksessa muutetaan asenteita
 
Mielenterveyskuntoutujia ei vieläkään pidetä yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Vuonna 2015 tehdyn mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveyskuntoutujien yhteiskunta- kelvollisuutta arvioitaessa asteikolla 1-10 (1 tarkoittaa täysin ulkopuolella olevaa ja 10 täysivaltaista jäsentä), mielenterveys- kuntoutujat antoivat arvosanaksi vähän yli kuusi, heidän omaisensa 5,93, hoitotyön ammattilaiset 5,41 ja koko väestön arvosanaksi tuli 5,51. Mielenterveyden keskusliiton 2017 antaman tiedon mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana on väestön asenteissa tapahtunut vain hyvin hidasta muutosta parempaan päin.

Euroopan unionin rahoittaman Co-produced mental health nursing education (COMMUNE)- kehittämis- hankkeen tarkoituksena on kehittää sairaanhoitajaopiskelijoiden mielenterveyshoitotyön koulutusta ottamalla mukaan niin kokemusasiantuntijoita, mielenterveyskuntoutujia ja heidän omaisiaankin.
Commune-kehittämishankkeella (2016 - 2018) on tarkoituksena edistää ja tuoda toipumista edistävää hoito-otetta mielenterveyshoitotyön koulutukseen. Hankkeessa on Suomen lisäksi mukana Alankomaat, Australia, Irlanti, Islanti ja Norja. Mukana on yliopistoja, ammatti- korkeakouluja sekä potilas- ja omaisjärjestöjä.

Susanna Lehtisen ja Kaarle Valovirran opinnäytetyössä kuvattiin, miten toipumisorientoivaa hoito-otetta voidaan kehittää sairaanhoitajaopiskelijoiden mielenterveys- hoitotyön opetuksessa.
Toipuminen on patikointia ylöspäin
Kuvaaja: Susanna Lehtinen
 
Mielenterveyshoitotyön uusia suuntaviivoja
Toipumisorientaatio on mielenterveyshoitotyön uusi ajattelun ja toiminnan viitekehys. Siinä painotetaan toipujan omia voimavaroja, positiivista mielenterveyttä, luodaan toipumiseen toivoa, painotetaan toipujan oman toiminnan merkityksellisyyttä ja hänen elämänsä merkitystä.

Toipumisorientaatiossa tärkeintä on tukea toipujan omaa motivaatiota ja uskoa toipumiseen. Tähän pyritään ohjaamalla häntä asteittain kohti täysipainotteista elämää, jossa hänellä on itsellään riittävät voimavarat, mutta myös vastuu huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Toipumisorientoivassa lähestymistavassa sairaanhoitajan rooli on enemmän oppaan tai valmentajan kuin ammattihenkilön kaltainen. ajatus toipumisorientoivasta lähestymistavasta mielenterveyshoitotyössä on hyväksytty. Korostetaan kokonaisvalaista kuntoutusta.

Toipumisorientaatiossa ja sitä korostavassa hoidossa korostuu myös kokemusasiantuntijoiden merkityksellisyys. He ovat on ihmisiä, jotka ovat henkilökohtaisen kokemuksen myötä omaksuneet tietoa, taitoa ja kykyjä omasta sairaudestaan ja siitä toipumisesta. Mielenterveyden ongelmasta tai sairaudesta kärsivän on erityisen tärkeää kuulla toipumistarinoita, sillä ne valavat uskoa ja toivoa omaan toipumiseen avoimuuden ja tietoisuuden myötä.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että perheen ja muun lähipiirin osallistuminen mielenterveysongelmista kärsivien hoitoon on tärkeää. Tästä huolimatta perheen lähestyminen on kuitenkin tutkimusten mukaan vähäistä ja harvinaista. Tehokkaiden hoitosuunnitelmien tulisi sisältää sellaisia keinoja, jotka tukevat potilaan läheisten aktiivista läsnäoloa.
Maasta se pienikin ponnistaa
Kuvaaja: Susanna Lehtinen
 
Koulutuksen kautta tulee muutos
Koulutus on tehokas keino muuttaa mielenterveydenhäiriöitä koskevia asenteita positiivisempaan suuntaan. Sairaanhoitaja- opiskelijoiden valmistaminen mielenterveyden ongelmien ja sairauksien kohtaamiseen on haastavaa. Tähän vaikuttavat paljon opiskelijoiden omat kokemukset ja olettamukset, jotka korostuvat, jos opetuksen suunnitteluun ei ole kunnolla aikaa ja opetuksessa korostuu sairaus- ja ongelmakeskeisyys.

Olisikin tärkeää, että opettaja pystyisi luomaan opiskelijoille positiivisemman mielikuvan mielenterveyden ongelmista. Hoitotyön opetuksessa asiakaskeskeinen ja opiskelijalähtöinen opettaminen on tärkeää. Olisi tärkeää rakentaa sellaisia opintosuunnitelmia, joilla varmistetaan toipumisorientoivan lähestymistavan esiintulo.

Vielä tarvitaan lisää tutkimusta niistä keinoista, miten perhe ja läheiset otetaan mukaan mielenterveydenongelmista kärsivän hoitoon. Lisäksi pitää tutkia, miten valmistuneiden positiivinen asenne saadaan säilymään.
 
Sairaanhoitajat voivat murtaa ennakkoluuloja
Kielteiset asenteet ja stigmat vaikuttavat sairastuneen hyvinvointiin. Ne voivat riistää persoonallisuutta, erilaisuuden rikkautta, itseluottamusta ja itsetuntoa.

Sairaanhoitajilla on työssään hyvä mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti mielenterveysongelmiin liittyvän stigman ja ennakkoluulojen muuttamiseen. Tätä kuitnkin haittaa se, että myös valmistuvilla sairaanhoitajilla on samoja yhteiskunnassa laajemmin vallitsevia negatiivisia ennakkoluuloja mielenterveydenhäiriöitä kohtaan. Näitä voidaan kuitenkin muuttaa koulutuksella. Terveydenhuollossa ja hoidon piirissä esiintyvä stigman voidaan ajatella olevan eräänlainen ihmisoikeusloukkaus, sillä sen vaikutus kohdistuu niin itse mielenterveyden ongelmasta tai sairaudesta kärsivään kuin hänen läheisiinsä.Erityisesti kokemusasiantuntijoiden ottaminen mukaan mielenterveyden opintoihin auttaa asennemuutoksessa.
 
Kirjoittaja(t):
Kaarle Valovirta & Susanna Lehtinen, hoitotyön AMK-opiskelijat ja Sari Asteljoki, lehtori