07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Muuta kiinnostavaa
 
18.01.2007
Liikunta parantaa vireystilaa
 
Pimeänä syysaamuna voi olla vaikea nousta ylös sängystä, kun aurinko ei tuo päiviimme energiaa samalla tavalla kuin kesällä. Hyvä apukeino väsymykseen ja alakuloisuuteen voi löytyä liikunnasta.
Moni opiskelija pohtii nykyisin, mistä saisi lisää voimia ja motivaatiota opiskeluun. Aamulla herääminen tuntuu työläältä, vaikka on nukkunut sopivan mittaiset yöunet. Illalla taas uni ei meinaa tulla, kun keho käy vielä ylikierroksilla päivän opiskeluista. Lopettamalla puuhaamiseen hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa ja syömällä monipuolisesti voi vireystaso nousta. Monelle nuorelle liikkumisesta on tullut keino parantaa omaa hyvinvointia ja lisätä energiaa arjen askareisiin.
 
Miksi lähtisin liikkumaan?
Liikunnalla on tutkimusten mukaan moni myönteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Kokonaisuutena liikunta antaa liikkujalle hyvänolon tunteen. Liikunnan avulla voi pitää huolta omasta kehosta ja sen hyvinvoinnista sekä terveydestä. Liikuntasuorituksen aikana on helppo seurata oman kehon toimintoja ja sen suorituskyvyn paranemista. Liikkuessa voi myös unohtaa opiskelukiireet ja arjen huolet.

Kunnon juoksulenkin tai muun fyysisen rasituksen jälkeen elimistö tuottaa endorfiinia, joka aiheuttaa monille mielihyvän tunteen. Kova rasitus tai lempeämpi liikuntamuoto, kuten syvävenyttely, tuottavat erilaista mielihyvän tunnetta. Liikkujan on mahdollista valita itselleen sopiva liikuntamuoto tai jopa omaan sen hetkiseen mielentilaan sopiva liikuntamuoto, sillä liikunta on tehokas keino purkaa tunteita. Liikunta vaikuttaa myönteisesti myös itsetuntoon, sillä liikunta auttaa painonhallinnassa ja antaa onnistumisen tunteita.

Liikunnalla on myös suuri yhteiskunnallinen merkitys, sillä liikunnan avulla väestön verenpaine- ja sydäntautiriski alenee. Toisaalta liikunnalla voidaan vaikuttaa myös syrjäytymisongelmaan, sillä liikuntaharrastusten kautta voi tutustua uusiin ihmisiin, jotka ovat vielä kiinnostuneet samasta liikuntamuodosta.
 
Oma keho opastajana
Liikunnan tuomaa rentoutunutta olotilaa ei voi kuitenkaan saavuttaa itseä rääkkäämällä. Jokaisen liikkujan on hyvä liikkua oman kunnon ja halujen mukaisesti. Joskus lenkille lähteminen tuntuu työläältä. Silloin on hyvä käpertyä raskaan päivän jälkeen sohvan nurkkaan katsomaan hyvää elokuvaa tai tehdä ruokaa mukavassa seurassa. Aktiivinen liikkuja saattaa tulla riippuvaiseksi liikunnasta, mutta on silti tärkeää seurata omaa kehoa ja liikkua oman kunnon rajoissa.

Liikunnan jättäminen pois elämästä voi tuoda enemmän aikaa opiskeluun ja sosiaaliseen elämään. Liikuntaharrastuksen avulla elämänhallinta voi kuitenkin parantua. Liikuntasuoritus opiskelun lomassa tuo motivaatiota palata kirjojen ääreen. Liikunta palkitsee varmasti, jos sitä ei ahmi liikaa.
 
Kirjoittaja(t):
Veera Parjanen, Fysioterapeuttiopiskeija