07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Muuta kiinnostavaa
 
16.05.2017
Turun Kimmoke-ranneke kestää vertailun muiden kaupunkien aktivointikeinojen kanssa
 
Suomessa on toimivia järjestelmiä, jotka kannustavat työttömiä liikkeelle. Näistä esimerkkejä ovat Turun Kimmoke-ranneke, Tampereen Aktiivipassi ja Espoon ja Kainuun Kaikukortti. Kortit, passit ja rannekkeet ovat tuoneet jo muutaman vuoden ajan vauhtia heikommin toimeen tulevien vapaa-aikaan tarjoamalla kulttuuri- ja liikuntapalveluita.
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät työparina opinnäytetyön Taikusydän-hankkeessa. Se on Turun amk:n koordinoima taiteen hyvinvointi- vaikutusten yhteyspiste. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä vertaileva selvitys kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tarjoajista.

Tavoitteena oli löytää hyviä ja toimivia käytäntöjä, joiden avulla Kimmoke-rannekettakin voitaisiin kehittää. Vertailun pääpaino oli Turun Kimmoke-rannekkeessa ja sen kulttuuripalveluissa.
Kimmoke-rannekkeen, Aktiivipassin ja Kaikukortin vertailua.
 
Hinnoissa ja voimassaoloajoissa on selviä eroja
Vaikka vertailtujen järjestelmien perusajatus on sama, on Kimmoke-rannekkeen, Aktiivipassin ja Kaikukortin välillä eroja. Kimmoke-ranneke on hinnaltaan kallein, 39 euroa puolelta vuodelta. Aktiivipassin omakustannehinta on viisi euroa 50 euron kokonaissummasta, ja arvo ladataan Tampereen kaupungin puolesta bussikorttiin enintään kahdesti vuodessa. Kaikukortti on käyttäjälleen ilmainen ja se on voimassa vuoden.

Kimmoke-rannekkeen käyttäjille on tarjolla rahanarvoisia etuja esimerkiksi teatteri- ja musikaalilippujen muodossa. Ranneketta voi käyttää puolen vuoden ajan rajattomasti, eikä sen arvo laske, toisin kuin Aktiivipassissa. Aktiivipassiin ladattu kokonaissumma laskee käyttökertojen mukaan.
Kimmoke-ranneke ja -kortti mahdollistavat palveluiden käyttämisen.
Kuvaaja: Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
 
Kohderyhmä kaupunkien välillä on sama
Kimmoke-ranneke, Aktiivipassi ja Kaikukortti on suunniteltu heikommin toimeen tuleville. Järjestelmien ajatuksena on tarjota tasavertaiset kulttuuri-ja liikuntapalvelut kaikille, taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

Kimmoke-rannekkeen voi ostaa, mikäli henkilö saa Kelasta määrättyjä tukia: peruspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä, työmarkkinatukea, kuntoutustukea tai perustoimeentulotukea. Aktiivipassi voidaan myöntää vähintään 18- vuotiaalle henkilölle, joka on saanut kuluneen vuoden aikana vähintään kymmenen kuukauden ajan toimeentulotukea. Kaikukortin saadakseen henkilön on oltava vähintään 16-vuotias Kaikukortti- toiminnassa mukana olevan sosiaali- ja terveysalan toimijan asiakas.
Kimmokelaiset luontoretkellä Kuhankuonossa.
Kuvaaja: Irina Niemimäki
 
Palvelutarjonnassa on huomattavia eroja
Kimmoke-rannekkeen ja Aktiivipassin tarjoamat liikuntapalvelut ovat samat: kaupungin uimahallit ja kuntosalit ovat etuusjärjestelmien piirissä.Kimmoke-rannekkeen kulttuuritarjonta on kuitenkin huomattavan paljon laajempi kuin Aktiivipassin.

Kimmoke-rannekkeen käyttäjilleen tarjoamat kulttuuripalvelut muodostavat laajan kirjon erilaista toimintaa. Rannekkeen käyttäjä pääsee nauttimaan esimerkiksi musiikista, teatterista ja museoista. Kaikukortti eroaa muista järjestelmistä siten, että sen paino on täysin kulttuurissa. Tarjonta on myös laaja. Kimmoke- ranneke ja Kaikukortti tarjoavat lisäksi etuja koko perheelle.

Aktiivipassin ja Kaikukortin käyttöaikoja ei ole rajoitettu, toisin kuin Kimmoke-rannekkeessa. Kimmoketta voi käyttää kaupungin uimahalleissa ja kuntosaleissa arkisin kello 15.30 asti ja viikonloppuisin aukioloaikojen mukaan. Myös kulttuuripalveluiden käyttöä on rajattu. Käyttöaikojen rajaaisen taustalla on ajatus työttömien aktivoimisesta liikkeelle niin kutsuttuun työaikaan.
 
Kimmoke-ranneketta kehitetään jatkuvasti
Kimmoke-rannekkeen työryhmä tekee jatkuvasti töitä rannekkeen kehittämiseksi. Käyttäjien toiveita kuunnellaan ja toiveiden pohjalta etsitään uusia yhteistyökumppaneita.

Rannekkeen käyttäjämäärät ovat lisääntyneet koko ajan. Koska palvelutarjontaa laajennetaan vuosi vuodelta, ei ole mitään syytä sille, miksi käyttäjämääräkään vähenisi.

Turun Kimmoke-ranneke on loistava väline kansalaisten hyvinvointierojen kaventamiseen ja tasa-arvon lisäämiseen. Kimmoke-ranneke laajoine palveluineen kestää myös vertailun muiden kaupunkien tarjonnan kanssa.
 
Kirjoittaja(t):
Liisi Ristimäki ja Ella Samppala, sosionomi AMK -opiskelijat & Outi Linnossuo, lehtori