07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Tutkimus ja kehitys
 
07.02.2017
Terveitä elämäntapoja ja -valintoja tukemalla tuetaan myös mielenterveyttä
 
Eri mielenterveyden häiriöt ovat merkittävin terveysongelma nuorilla Suomessa. Mielenterveys- ja päihdeongelmat aiheuttavat kaksi kolmasosaa nuoruusikäisten terveyshaitoista. Kaksoisdiagnoosilla viitataan monihäiriöisyyteen, jolloin esiintyy samanaikaisesti päihdehäiriö ja vähintään yksi muu mielenterveyden häiriö. Samanaikaisesti ilmenevät mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä nuorille ja ne tulisi hoitaa samanaikaisesti.
Mielenterveys on yhteydessä fyysiseen terveyteen ja päinvastoin. Nuorilla kausiluonteiset allergiat, ihosairaudet ja astma ovat fyysisistä sairauksista useimmiten yhteydessä johonkin mielenterveyden häiriöön. Myös toisinpäin mieliala-, ahdistuneisuus- ja käytöshäiriöt ovat mielenterveyden häiriöistä useimmiten yhteydessä johonkin fyysiseen sairauteen.

Nuorten fyysistä terveyttä ei ole juurikaan tarkasteltu nuorten mielenterveys- ja päihdehäiriöitä käsittelevässä tutkimuksessa. Aikuisilla, joilla on samanaikaisesti ilmenevä mielenterveys- ja päihdehäiriö tai ongelmia niiden suhteen, on myös runsaasti fyysisiä terveyshaittoja ja sairauksia.

Nuorilla samaan aikaan esiintyvät häiriöt ovat vakavampia ja vaikeammin hoidettavia. Kuitenkin nuoruusiässä häiriöiden hoitaminen on usein tuloksellista. Toimintakyvyn säilyttäminen onnistuu sitä paremmin, mitä varhaisemmin hoito ja kuntoutus aloitetaan, vaikka häiriötä ei saataisikaan kokonaan hoidetuksi. On myös ehdotettu, että pitkäaikaisten fyysisten sairauksien ehkäisy tulisi sisällyttää mielenterveyspalveluihin.

Kehittämisprojektin, joka oli osa sairaanhoitajan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötä, tarkoituksena oli lisätä tietoa päihdepsykiatrian poliklinikalla hoidettavien nuorten fyysisestä terveydestä ja siihen liittyvästä riskikäyttäytymisestä. Tarkoituksena oli niin ikään kehittää kokonaisvaltaisen hoitotyön osaamista kyseisessä ympäristössä. Tavoitteena oli lisäksi tuottaa nuorten päihdepsykiatrian poliklinikalla hoidettavien nuorten fyysisen terveyden ja siihen liittyvän riskikäyttäytymisen erityispiirteet kattava tiedottava tieteellinen posteri.
 
Tutkimus
Kehittämisprojektin tutkimuksellisessa osiossa käytetiin sekä määrällisen että laadullisen tutkimusperinteen mukaisia menetelmiä toisiaan täydentäen. Aineisto (n = 27) kerättiin lomakehaastattelun avulla. Lisäksi tutustuttiin potilasasiakirjamerkintöihin ja aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin sekä sisällönanalyysia soveltaen. Tutkimukselle saatiin HUS-yhtymän eettisen toimikunnan lupa.
 
Tulokset
Suurin osa (82 %) nuorista ilmoitti haastattelussa fyysisen terveytensä olevan hyvä (56 %) tai erinomainen (26 %). Keskinkertaiseksi terveytensä arvioi melkein viidennes (18 %) nuorista. Kukaan nuorista ei ilmoittanut terveytensä olevan huono. Huomioitavaa on myös, että suurin osa (85 %) nuorista ei ollut huolissaan terveydestään. Kuitenkin useisiin mielenterveyden häiriön sairastumiseen liittyy kohonnut riski sairastua moniin fyysisiin sairauksiin. Nuoret, jotka olivat huolissaan terveydestään, kantoivat huolta pitkäaikaisesta sairaudestaan kuten astmasta ja allergioista sekä siitä, miten tupakointi sairauden rinnalla vaikutti terveyteen. Nuoret olivat huolissaan myös muista mahdollisista terveyteen liittyvästä ongelmista kuten sukupuolitaudeista tai ylipainosta.
 
Johtopäätökset
Päihdepsykiatrisen tutkimusjakson alussa nuoret eivät siis liittäneet päihteidenkäyttöä, itsetuhoista käyttäytymistä, tappeluihin joutumista, pahoinpitelyyn osallistumista, suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä olemista tai rattijuopumusta tekijöiksi, jotka vaikuttaisivat fyysiseen terveyteen sitä juurikaan heikentäväksi. Nuoret mitä ilmeisemmin tarvitsevat asiallista ja kiihkotonta lisäinformaatiota liitännäissairauksista, jotka voivat syntyä runsaan päihteidenkäytön seurauksena mahdollisesti vasta useiden vuosien kuluttua. On mahdollista, että nuoret eivät yksinkertaisesti ole tietoisia runsaaseen päihteidenkäyttöön liittyvistä riskeistä tai he kieltävät niiden olemassaolon. Ajatus fyysisestä sairaudesta saattaa tuntua liian ahdistavalta tai liikaa omaa päihteidenkäytön kyllästämää elämäntapaa rajoittavalta. Mikäli nuori tunnistaa ne riskit, jotka liittyvät runsaaseen päihteiden käyttöön, tietoisuus saattaa osaltaan lisätä nuorten motivaatiota hillitä päihteidenkäyttöä.

Asiallinen informaatio ja opastus yhdessä motivoivan haastattelun kanssa edistävät nuoren päihteidenkäytön lopettamista tai ainakin sen reipasta vähentämistä. Näiden toimien lisäksi tarvitaan usein muitakin psykososiaalisia ja myös lääkehoidollisia toimia. Näiden avulla on mahdollista ehkäistänuorten syrjäytymistä. Syrjäytymisen ehkäisy puolestaan lisää nuoren kokemaa osallisuuden tunnetta siitä, että voi itse subjektina vaikuttaa omaan elämän kulkuun ja lisää siten elämänhallintaa.
 
Lähteet
Chou, SP., Huang, B., Goldstein, R. & Grant BF. 2013. Temporal associations between physical illnesses and mental disorders - results from the Wave 2 National Epidemiologic Survey on Alcohol and Related Conditions (NESARC). Comprehensive psychiatry 54(6):627-638.

Karla, G., Christodoulou, G., Jenkins, R., Tsipras, V., Christodoulou, N., LecicTosevski, D., Mezzich, J. & Bhugra, D. 2012. Mental Health Promotion: Guidance and strategies. European Psychiatry 27:81-86.

Riala, K., Joffe, G., Wahlbeck, K., Kontio, R., Lindberg, N., Marttunen, M., Ranta, K., Repokari, L., Heikkinen, R., H Kotavuopio, T., Rintamäki, T., Hedman, J., Vastamäki, M., Hirvonen, H. & Marola, N. 2016. HYKS-alueella olevat lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut vuonna 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Scott, K, Lim, C., Al-Hamzawi, A., Alonso, J., Bruffaerts, R., Caldas-deAlmeida, JM., Florescu, S, de Girolamo, G., Hu, C., de Jonge, P., Kawakami, N., Medina-Mora, ME., Moskalewicz, J.Navarro-Mateu, F., O’Neill, S., Piazza, M.,Posada-Villa, M., Torres, Y. & Kessler, R. 2016. Association of Mental Disorders With Subsequent Chronic Physical Conditions: World Mental Health Surveys From 17 Countries. JAMA Psychiatry 73(2):150-158.

Tegethoff M., Belardi A., Stalujanis E. & Meinlschmidt G. 2015. Association between mental disorders and physical diseases in adolescents from a nationally representative cohort. Psychosomatic Medicine 77(3):319-332.
 
Kirjoittaja(t):
Heikki Ellilä, yliopettaja ja Hanna Leino, sairaanhoitaja YAMK
heikki.ellila@turkuamk.fi

hanna.leino@hus.fi