07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Muuta kiinnostavaa
 
17.01.2007
Tamperelaisena Turussa
 
”Ei mennä Turkuun, vaan kunnon mestaan”, lauletaan muutaman vuoden vanhassa suomalaisessa iskelmässä. Onko Turku tosiaan niin kauhea ja pelätty paikka tamperelaiselle, kuin vitseissä ja tarinoissa annetaan uskoa? Tähän kysymykseen yrittää Turkuun tänä syksynä Tampereelta muuttanut opiskelija vastata kertomalla Turusta oman kokemuksensa kautta.
Vanhan kansanperinteen mukaan tamperelaiset ja turkulaiset ovat aina olleet törmäyslinjalla kuitenkin ilman sen suurempia konflikteja, jos jääkiekkoa ei lasketa mukaan. Toisen huonoista puolista jaksetaan aina muistuttaa esim. kertomalla herjaavia vitsejä. Kaupungit kinastelevat Muumeista tai Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelistä. Turku jää tutkimuksissa Tampereen jälkeen, kun mitataan kaupunkien houkuttelevuutta, mutta Euroopan kulttuuripääkaupunkiehdokkaaksi 2011 valittiin silti vähemmän suosittu Turku.

Turku vei voiton myös silloin, kun toimintaterapian opiskeluista haaveileva Tampereen kasvatti halusi opiskelemaan, sillä Tampere ei kyseistä koulutusta tarjoa ollenkaan. Jäljelle jäivät Jyväskylä, Helsinki, kaukaiset Itä-Suomen kaupungit ja Turku. Pikaisen harkinnan jälkeen valinta oli selvä: Turkuun mennään, sillä se yllättävää kyllä on lähinnä Tamperetta monellakin tasolla.

Molemmat kaupungit omaavat mukavan viihtyisän kaupunkimiljöön ja pitkän historian, molemmilla kaupungeilla on varsin selvä kuva omasta identiteetistään, esim. murteet, molemmat kaupungit ovat mestareita jääkiekossa, ja kummassakin kaupungissa on kaikille tuttuja maamerkkejä. Olisikohan juuri tuo kaupunkien samankaltaisuus syynä monen vuoden ”vihanpidolle”?
 
Tampereelta Turkuun?
Huonoista väleistä kertovat asiat, joihin tamperelainen törmää, kun kertoo muille tamperelaisille muuttavansa Turkuun. Yleensä ensimmäinen reaktio on yleinen hämmennys siitä, voiko oikea tamperelainen todella asua Turussa ja jättää taakseen Tampereen kulmat? Siinä epäilyksien temmellyksessä voi jollain ihmisillä iskeä maanpettänyt tunnelma, vaikka tarkoituksena ei olekaan pahoittaa kotikaupungin asukkaiden mieliä.

Pahimman halveksunnan saa päällensä Tampereen Yliopiston EI-turkulainen Osuuskunnalta, joka vuosittain yrittää kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin sabotoida Turun tilaa Suomen kartalla. Viime vuosina osuuskunnan jäseniä on nähty hyppimässä torilla lekojen ja viilojen kanssa siinä toivossa, että Turku jonain päivänä irtoaisi mantereesta ja uppoaisi. Myös ämpärillinen Tammerkosken vettä on tuotu kirkastamaan Aurajoen varsin likaista olemusta.

Suurin ero tamperelaisten ja turkulaisten välillä on kuitenkin väistämättä turkulaisten tapa puhua. Murretta kuuluu kadulla, bussissa, kaupoissa ja koulussa, eikä sitä pääse karkuun, vaikka kuinka korviin sattuisi. Peliä ei ole kuitenkaan menetetty, sillä positiivinen yllätyskin on murteesta löytynyt: moro- tervehdys on nimittäin yleinen sana myös Turussa, ja sillä selviää jo pitkälle.

Mikään häpeä ei ole kuitenkaan opetella muutamia turkulaisia tapoja tai sanoja, se vain osoittaa kunnioitusta uudelle kotikaupungille ja sen asukkaille. Tamperelaisuus ei vähene Turussa, vaikka sitä pelätäänkin. Junat ja bussit kulkevat vähintään tyydyttävästi, ja koti on aina muutaman tunnin päässä. Pääasia on, että ihminen, joka uskaltaa ja haluaa säilyttää identiteettinsä mutta rohkenee opetella toisten tavat, pärjää missä vaan. Jopa Turussa.
 
Kirjoittaja(t):
Elisa Järvinen, Toimintaterapeuttiopiskelija