07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Tutkimus ja kehitys
 
29.05.2017
Työhyvinvoinnin mittarilla kohti parempaa työyhteisön hyvinvointia
 
Hoitajien työhyvinvoinnin tarpeet ovat olleet huolen aiheena jo pitkään. Työ koetaan henkisesti ja fyysisesti raskaaksi sekä väkivallan uhat ja kiire lisäävät kuormitusta entisestään. Työhyvinvoinnin edistäminen on tärkeää, joka toteutuu johtajien, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyöllä.
Turun ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toteutui yhden kaupungin hyvinvointitoimialan sairaalan sisätautien vuodeosastojen työhyvinvoinnin kehittämisprojekti. Sen tavoitteena oli tehdä työhyvinvoinnin edistämisen työkalu osastonhoitajille. Työelämälähtöisen kehittämisprojektin tarkoituksena oli parantaa osastonhoitajien työhyvinvoinnin edistämisen valmiuksia kehittämällä mittari.
 
Mittarin rakentaminen monivaiheinen prosessi
Projektipäällikkönä tutustuin mitattavan ilmiön eli työhyvinvoinnin tutkimusteoriaan. Sen pohjalta määrittelin työhyvinvoinnin keskeiset käsitteet.Mittarin laadinta on esitetty kuviossa 1.

Kirjallisuuskatsaukseen perustuen rakensin työhyvinvoinnin mittariin osioita ja kysymyksiä. Ne perustuivat kirjallisuudessa korostettuihin hoitajien työhyvinvointiin vaikuttaviin osa-alueisiin. Kysymykset laadin kehittämisprojektin tavoitteiden ja tutkimuskysymysten mukaisesti. Tärkeää oli huomata vastaajien anonyymisyys sekä sisällölliset seikat kuten sanamuodot ja helppolukuisuus.

Työhyvinvoinnin pilotointimittari esitestattiin ja kehitettiin projektiryhmän (n=11) avulla, minkä myötä mittarin kehittämistyö jatkui esiin nousseiden kehittämisehdotuksien perusteella. Tämän jälkeen toteutui laajemman joukon pilotointimittarin testaaminen kehittämisprojektin tutkimuksellisena osiona, jolloin vastaajina olivat kolmen sisätautien vuodeosaston hoitajat (n=68). Vastauksia tuli yhteensä 44, joten vastausprosentiksi muodostui noin 65 prosenttia.
 
Mittarin avulla täsmätietoa
Työhyvinvoinnin mittarin runko on kuvattu kuvioon kaksi. Mittari alkaa neljällä taustatieto-kysymyksellä. Ne ovat monivalintakysymyksiä, jotka selvittävät vastaajan iän, ammattinimikkeen, kotiosaston ja alan työkokemuksen määrän.

Mittarissa on kuusi osiota, jotka sisältävät yhteensä 70 suljettua, vaihtoehtoja antavaa väittämää. Mittarin osiot ovat perustehtävä ja ammattietiikka, vuorovaikutussuhteet ja yhteisöllisyys, työn organisointi ja johtajuus, alaistaidot, yksilölliset ja työn ulkopuoliset hyvinvointitekijät sekä työhyvinvoinnin edistämisen keinot. Väittämissä on valmiit, rajoitetut vastausvaihtoehdot. Niiden avulla vastausten käsittely oli yksinkertaisempaa. Väittämät sisältävät 5 -portaisen Likert-asteikon (5= täysin samaa mieltä, 1= täysin eri mieltä).

Hoitohenkilökunta vastaa mittariin sähköisesti Webropol-kyselyllä. Ohjelma analysoi vastaukset ja raportoi tulokset tulosraporttiin keskiarvojen sekä vastaajien prosentti- ja lukumäärän mukaan.

Tulosraportissa mittarin osioiden ja väittämien keskiarvot ovat helposti luettavissa. Osaston-hoitajat saavat keskiarvoja vertailemalla tietoonsa, millainen osaston hoitotyöntekijöiden työhyvinvointi on eri osa-alueiden mukaan.
Työhyvinvoinnin mittarin runko
 
Yhteistyössä työhyvioinnin kehittämisväline
Työhyvinvoinnin mittarin sisältö perustuu siis kirjallisuuteen, tutkimustietoon sekä pilotointimittariin, jota kehitettiin työelämäyhteistyössä. Mittari osastonhoitajien työvälineenä keskittyy hoitajien työhyvinvoinnin tarpeisiin. Mittarin kehittämistyössä on otettu huomioon osastonhoitajien kokemukset mittarin käytöstä ja hoitohenkilökunnan vastaamis-kokemukset.Projektin tuotos on sähköinen sairaalamaailmaan rajattu työhyvinvoinnin mittari, jonka avulla otetaan huomioon henkilökunnan mielipiteet työhyvinvoinnin edistämistyössä.
 
Kirjoittaja(t):
Anniina Ojanen, YAMK-opiskelija, Ritva Laaksonen-Heikkilä, lehtori