07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Tutkimus ja kehitys
 
16.03.2015
Sairaanhoitajan vuorovaikutustaidot korostuvat saattohoidossa
 
Sairaanhoitajan vuorovaikutustaitojen merkitys kasvaa tilanteessa, jossa potilas saa tiedon lähestyvästä kuolemasta ja lääkäri aloittaa keskustelun potilaan siirtymisestä saattohoitoon. Vuorovaikutustaitojen korostaminen ja harjaannuttaminen jo hoitotyön koulutuksessa parantaa valmistuvien sairaanhoitajien ammatillisia valmiuksia toimia erilaisten potilas- ja asiakasryhmien kanssa. Vuorovaikutustaidot ovat erittäin tärkeitä saattohoidossa, kuten kaikessa muussakin hoitosuhdetyöskentelyssä.
Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Suurin osa syöpäsairauksista pystytään hoitamaan, mutta pitkien ja rankkojen hoitojen jälkeenkään ei syöpää aina saada parannettua. Sairauden edetessä tulee hetki, jolloin käydään keskustelu potilaan siirtymisestä saattohoitoon.

Sairaanhoitajan ammatillisiin valmiuksiin kuuluu myös saattohoitopotilaan ja hänen omaisensa kohtaaminen ja hoitaminen. Sairaanhoitajan on ymmärrettävä oma ainutlaatuinen asemansa potilaan edunvalvojana, kun saattohoitokeskusteluja käydään potilaan, omaisen ja lääkärin kesken.

Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijat Anne-Mari Paavilainen ja Jani Rantala lähtivät opinnäytetyössään etsimään vastauksia siihen, mitä vuorovaikutuksellisia valmiuksia sairaanhoitaja tarvitsee kohdatessaan saattohoitoon siirtyvän työikäisen syöpäpotilaan.
 
Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan
Sairaanhoitajan toimintaa vuorovaikutustilanteissa tukevat hänen oma persoonallisuutensa ja elämänkokemuksensa. Sairaanhoitajan on osattava käyttää vuorovaikutuksessa erilaisia keinoja, kuten avointa ja rehellistä kommunikaatiota, hiljaisuutta sekä läsnäoloa.

Kuolemasta keskustelemiseen pitäisi löytää oikea aika ja paikka. Saattohoidosta ja kuolemasta puhuminen ei saa olla kertaluonteinen tapahtuma, vaan asioista olisi hyvä puhua vähän kerrallaan, potilaan jaksamisen mukaan. Hoitajan läsnäolo tilanteessa on tärkeää, mutta on muistettava, ettei hän saa tuoda keskusteluissa esiin omia arvojaan tai asenteitaan saattohoitoa ja kuolemaa kohtaan.
 
Kuljen vierelläsi
Saattohoitotyötä tekevän sairaanhoitajan pitää ymmärtää saattohoitoon siirtyvän työikäisen syöpäpotilaan erityispiirteitä, jotta vuorovaikutus potilaan sekä hänen omaistensa kanssa olisi luontevaa ja toimivaa. Perhe ja omaiset ovat tärkeitä potilaan pohtiessa omia ajatuksiaan saattohoidosta ja kuolemasta ja siksi heidän huomioon ottaminen hoidossa on erityisen tärkeää.

Jokaisella potilaalla on yksilölliset kokemuksensa elämästä sekä oman kulttuurinsa kautta olevia odotuksia ja asenteita kuolemaan ja saattohoitoon. Perheen eri-ikäisten jäsenten tuen tarve on huomioitava.
 
Rubikin kuution ratkaisua
Sairaanhoitajien työssä vaaditaan ongelmanratkaisukykyä. Usein haasteeksi nousevat monimutkaiset ja ahdistavat vuorovaikutustilanteet. Sairaanhoitajat kokevat toisinaan voimattomuutta ja turhautuneisuutta potilaan tilanteesta sekä kykenemättömyyttä vastata potilaan ja omaisten esille tuomaan ahdistukseen ja menettämisen pelkoon. Kuolemasta puhuminen on helpompaa hoitajille, joilla on pitkä työura takana sekä riittävästi tietotaitoa syövän hoidosta sekä saattohoidosta.

Potilaan omat pelot ja ahdistuksen tunteet saadaan selvitettyä keskustelemalla oikea-aikaisesti ja rehellisesti. Toisinaan keskusteluja kuitenkin vaikeuttavat potilaan sekä omaisten epärealistiset kuvitelmat siitä, paraneeko potilas vai johtaako sairaus kuolemaan.

Kaikessa vuorovaikutuksessa pitää pyrkiä rehellisyyteen. Se on avoimen ja kunnioittavan hoitosuhteen perustana niin saattohoidossa kuin kaikessa muussakin hoitotyössä.

Potilaalla ja perheenjäsenillä on merkittävä vastuu hoidon onnistumisesta. On syytä kertoa rehellisesti ja avoimesti potilaan voinnista ja lääkityksestä sekä hoito-odotuksista. Saattohoidosta ja kuolemasta keskustelemiseen on oltava aikaa, vaikka hoitotyössä on kiire alati läsnä. Oman työn suunnitelmallisuus ja asioiden priorisointi tukevat ajanhallinnan haastetta, vaikka ne eivät aikapulaa poistakaan.
 
Kirjoittaja(t):
sairaanhoitajaopiskelijat Anne-Mari Paavilainen ja Jani Rantala, lehtori Irmeli Leino, päätoiminen tuntiopettaja Tarja Bergfors