07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Opiskelu ja elämä
 
25.05.2016
Vuorovaikutusta opittiin monialaisesti kahden ammattikorkeakoulun yhteistyössä
 
Yhteistyö Turun ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun välillä alkoi sattumalta vajaa puoli vuotta sitten, kun Turun ammattikorkeakoulun valmistumisvaiheessa olevien ensihoitajaopiskelijoiden simulaatio-oppimiseen haluttiin kehittää jotain uutta ja erilaista. Ensihoitajaopiskelijoilta puuttui asiakkaita ja potilaita simulaatioihin, ja Diakonia-ammattikorkeakoulussa eli Diakissa tulkkiopiskelijat tarvitsivat harjoitusta terveysalan tulkkaustilanteista.
Monialainen yhteistyö toteutettiin keväällä 2016 Turun ammattikorkeakoulussa. Ennen yhteisiä simulaatioita tulkkiopiskelijat opettivat ensihoitajaopiskelijoille, miten tulkkaustilanteessa toimitaan. Simulaatioihin osallistui myös muutamia lääketieteen opiskelijoita, ja tilanteet vastasivat näin paremmin oikeita tilanteita.
 
Simulaatiot tulkkiopiskelijoiden oppimisen tukena
Simulaatiot kuuluivat Diakin neljännen vuoden tulkkiopiskelijoiden viittomakielen ja puhevammaisten tulkkausten opintoihin. Tavoitteena on laajentaa ja syventää tulkkausosaamista erilaisissa työelämän tilanteissa.

Ensimmäisenä simulaatiopäivänä tulkattiin kielten sisäisesti eli käytettiin suomen kieltä sekä puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä. Tulkkausmenetelminä puheen selventämiseksi tai korvaamiseksi sekä ymmärtämisen tueksi käytettiin esimerkiksi piirtämistä, bliss-symboleista rakennettua karttaa, toimintataulua, GoTalk ja Light Writer -puhelaitetta, tukisanalistaa tai tukiviittomia.

Ensihoitajaopiskelijat valmistelivat potilastapaukset. Tulkkiopiskelijaopiskelija toimi tulkkina, kun ensihoitajaopiskelija haastatteli potilasta, jota esitti toinen tulkkiopiskelija. Potilailla oli puheen tuottamista ja toisilla myös sen ymmärtämistä vaikeuttava cp-vamma, afasia tai kehitysvamma.

Toisessa simulaatiotapaamisessa käytettiin suomen kieltä sekä suomalaista viittomakieltä eli tulkattiin kielten välisesti. Lisäksi kokeiltiin taktiiliviittomista, jota käytetään henkilöiden kanssa, joilla on sekä kuulo- että näkövamma eli he ovat kuulonäkövammaisia. Tällöin viitotaan kädestä käteen tunto- ja liikeaistimusten kautta.
Ensihoitaja ja afaattinen potilas puhevammaisten tulkin avustamana
 
Vuorovaikutustaidot korostuvat ensihoitajan työssä
Seitsemännen lukukauden ensihoitajaopiskelijat ovat jo opinnoissaan pitkällä ja simulaation tavoitteena oli potilaan hoidon tarpeen ja hoidon kiireellisyyden arviointi. Olennaista oli oppia, miten kohdataan monin eri tavoin kommunikoivat potilaat. Hoitotyön menetelmistä suuri osa perustuu puheviestintään, kuten esimerkiksi potilaan haastatteluun, ohjaamiseen ja opettamiseen puhelimen välityksellä tai kasvotusten. Ensihoitajien jokapäiväinen työ koostuu erilaisista viestintätilanteista potilaiden, heidän omaisensa sekä muun terveydenhuoltohenkilöstön kanssa.

Ensihoitajakoulutuksessa harjoitellaan opintojen alusta alkaen erilaisia vuorovaikutustilanteita integroituna eri opintojaksoihin niin simuloiduissa kuin autenttisissakin tilanteissa. Vuorovaikutuksen opiskelu erityisryhmien kanssa on koulutuksessa jäänyt vähemmälle, ja osalla ensihoitajaopiskelijoista ei ole lainkaan kokemuksia esimerkiksi kuuron tai sokean kohtaamisesta.

Yleensä ensihoitaja selviytyy työtilanteistaan puheella, mutta aina kommunikointi pelkästään puheen välityksellä ei onnistu. Potilaan ikä vaikuttaa viestintään. Esimerkiksi lapset eivät aina ymmärrä puheilmaisua suppean sanavarastonsa vuoksi. Toisaalta ongelmia viestintään voivat aiheuttaa aistivammat: kuulovammaiset kommunikoivat usein viittoen ja näkövammaisten kanssa viestittäessä äänenpaino ja muut äänet, kuten huokaukset, korostuvat, kun viestinnästä jäävät pois katsekontakti, eleet ja ilmeet.

Yhteisen kielen puuttuminen voi olla ongelma, jos tulkkia tai muita apuvälineitä ei ole saatavilla. Kommunikoinnissa onkin syytä ottaa huomioon potilaan kyky tehdä havaintoja sairaanhoitajan sanallisesta ja sanattomasta viestinnästä. Potilaan havainnointikykyyn vaikuttavat hänen sairautensa, kipunsa ja pelkonsa. Terveydenhuollon ammattilaisen on tärkeä tietää millaisia apuvälineitä potilaat käyttävät ja miten he toimivat tulkin kanssa työskennellessään.
 
Ammattiosaaminen vahvistui monialaisen yhteistyön avulla
Kaikki simulaatioon osallistuneet olivat tyytyväisiä ensimmäiseen yhteiseen harjoitukseen. Toki kehitettävää aina on, mutta monialaista yhteistyötä päätettiin jatkaa.

Tulkkiopiskelijoiden palautteen mukaan harjoitustilanteet olivat hyödyllisiä. Yhteistyö eri oppilaitosten ja koulutusohjelmien välillä tuki oppimista. Oli tärkeää, että simulaatioissa oli monenlaisia asiakastilanteita.

Tulkkiopiskelijat korostivat myös kahden oppilaitoksen välistä yhteistyötä ja kokivat harjoituksen tärkeäksi. Roolinvaihto tulkista potilaaksi sujui melko jouhevasti. Palautteen mukaan yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa on molemmille koulutusaloille merkittävää, sillä lähes aitojen tilanteiden kautta ote harjoitukseen on aidompi ja ammattitaito kehittyy vahvemmin.

Tulkkiopiskelijat toivoivat, että simulaation jälkeen käytäisiin syvempi yhteinen palautekeskustelu. He kaipasivat myös puhelintulkkausyhteistyötä eli asioimistulkkauksen harjoittelemista siten, että asiakas soittaa tulkin välityksellä ensihoitajalle.

Ensihoitajaopiskelijoiden palautteen perusteella tärkeää oppimisen kannalta oli, että simulaatiotilanteen potilaat olivat vieraita eivätkä luokkakavereita, kuten yleensä simulaatioissa. Toisaalta hyväksi koettiin oppi erilaisista vuorovaikutustaidoista, kommunikaation tukena käytettävistä välineistä sekä tulkin käytössä huomioitavista asioista.

Kertoivatpa ensihoitajaopiskelijat oppineensa muutaman viittomankin.
 
Opettajien innostus yhteistyön kehittämiseen kasvoi
Simulaation suunnittelu oli vaativaa, kun ei ensihoitajakoulutus eikä tulkkikoulutuskaan ollut täysin perillä toistensa vaatimuksista ja tarpeista. Oli erityisen vaikeaa arvioida, kuinka kauan pitäisi varata aikaa yhteen simulaatiotilanteeseen. Tavoitteena oli, että opiskelijat antavat myös lyhyesti palautetta päätteeksi.

Ensihoitajaopiskelijat laativat nyt simulaatiotapaukset. Terveysalan osaamisensa pohjalta he kykenivät luomaan autenttiset potilaat ja ottamaan huomioon heidän terveydentilansa vaikutukset. Koska tulkkiopiskelijoilla ei ole terveysalan erityisosaamista, heidän oli vaikeaa olla potilaiden rooleissa. Monipuolisen oppimisen mahdollistamiseksi potilastapaukset ja potilaiden perehdyttäminen kannattaisi toteuttaa alusta asti ensihoitaja- ja tulkkiopiskelijoiden yhteistyönä.

Opettajillekin moniammatillinen yhteistyö toi vaihtelua ja antoi uusia virikkeitä pääasiassa vain oman opiskelijaryhmän kanssa tehtävään työhön. Oli hienoa nähdä, että opiskelijat suhtautuivat tilanteisiin niin kuin ne olisivat olleet aitoja. He olivat joustavia ja siirtyminen roolista toiseen kävi sujuvasti.

Yhteistyön jatkaminen on hyödyllistä, koska tällaiset simulaatiot ovat lähempänä työelämän todellisia tilanteita. Kaikkia osapuolia hyödyttäviä tulkkaussimulaatioita voisi tehdä myös muiden koulutusalojen kanssa.
 
Kirjoittaja(t):
lehtori Sanna Ojala, Turun AMK & lehtori Hely Perttula, Diak