07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Päätoimittajalta
 
01.12.2015
Tiedätkö, mitä Turun ammattikorkeakoulussa ja TERHYssä osataan ja kehitetään, entä miten opitaan?
 
Näin kevätlukukauden 2016 lähestyessä me opettajat olemme keskellä jo perinteistä opettamisen prosessia: suunnittelu – toteutus – arviointi. Mitä tuo prosessi pitää nykyään sisällään, kun tuloksena pitäisi olla mahdollisimman hyvää oppimista ja osaamista tulevaa työelämää varten?
Kuvaaja: Emilia Lahti
Turun ammattikorkeakoulussa painotetaan muun muassa innovaatiopedagogiikkaa, digitalisaatiota ja kiertotaloutta. Miten ne heijastuvat oppimiseen? On sanottu, että yleensä jääkiekkoilijat luistelevat sinne, missä kiekko on, mutta kaikkien aikojen ehkä maailman paras jääkiekkoilija Wayne Gretsky luisteli sinne, mihin kiekko oli menossa. Emme tunne tulevaisuutta, mutta on tärkeää pystyä ennakoimaan sitä.

Turun AMK:n strategian osaamisalueet muodostavat koulutuksen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä palvelutoiminnan kokoavan kehittämisverkoston. Ne toimivat myös tuotannon, jakamisen, jalostamisen, viestimisen ja ennen kaikkea soveltamisen työkaluina. Kehittämisverkostoon kuuluvat meriklusteri, kiertotalous, digitalisaatio ja terveyden edistäminen, taide hyvinvoinnin edistäjänä, osallisuus, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä ja innovaatiopedagogiikka sekä myyntitoiminta.

Vaikka kehittämisverkostotoiminta on vasta aluillaan, voisi kuvitella, että Terveys ja hyvinvointi -tulosalueen eli TERHYn osaamisessa on mukana koko kehittämisverkosto, selkeimmin varmasti sosiaalinen osallisuus, terveyden edistäminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Kaikkeen toimintaan liittyvät nykyaikana tietysti myös digitalisaatio ja innovaatiopedagogiikka sekä kiertotalous.
 
Verkostot ja vuorovaikutus ennustavat vahvaa osaajuutta
Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Kai Hakkarainen uskoo, että emme vielä ymmärrä täysin yhteistyön merkitystä oppimiselle. "Jos jonkin asian oppiminen on vaikeaa, se tarkoittaa vain, että sinulla ei ole suhteita niihin, jotka tietävät, miten homma hoidetaan."

Ryhmässä moninaisuus voittaa kyvykkyyden ja samalla opitaan yhteistyön merkitys. "Kaikkien ei tarvitse olla kirjanoppineita, ja silti he voivat olla merkityksellisiä yhteisön jäseniä." Lopulta ei ole merkitystä, puhutaanko alakoululaisista vai tohtoriopiskelijoista, Hakkarainen sanoo. Samat ominaisuudet ratkaisevat menestymisen.
 
Oppiminen vaatii työtä, työtä ja työtä
Opiskelu vaatii keskittymiskykyä ja sisua, vain siitä on kysymys, ei muusta. Omalla asenteella on valtava merkitys. Tärkeintä on osaaminen, eivät suoritetut tutkinnot, totesi myös Mikael Jungner 29.10.2015 Turun ammattikorkeakoulun järjestämässä Tomorrow´s show:ssa.

Kai Hakkarainen kertoo omasta opettamisestaan Helsingin Sanomien (1.10.2015) haastattelussa: ”Haluan saada opiskelijat ylittämään itsensä. Ihmiset ovat kuin jukebokseja, jotka voivat elämällään soittaa monenlaisia sävelmiä. Ne syntyvät geenien, ympäristön ja sinnikkäiden ponnistusten vuorovaikutuksessa.” Hän jatkaa: "Jos harjoittelu on pitkäaikaista ja tarkoituksellista, ihmisen kyvyt voivat kehittyä ilman mitään etukäteen määriteltävää ylärajaa. Se voi vaatia 10 000 tuntia harjoittelua, mutta sen jälkeen asioista tulee osa mielen rakenteita."

Pienen lapsen kävelemään oppiminen vaatii harjoittelua, harjoittelua ja taas harjoittelua. Loistavaksi viulunsoittajaksi ei kehitytä kuuntelemalla opettajan neuvoja tai seuraamalla hänen soittamistaan. Samaten huippujalkapalloilijaksi ei kehitytä seuraamalla kentän reunalta huippupalloilijoiden taidonnäytteitä. On taaskin harjoiteltava, harjoiteltava ja harjoiteltava. On tehtävä työtä, harjoiteltava.

"Usein kyse on temperamentista: parhaiten pärjäävät ovat vähän härkäpäisiä. He eivät anna periksi ja ovat rohkeita, tarttuvat haasteisiin. He syttyvät jollekin asialle ja ovat valmiita jakamaan tietoa muiden kanssa”, Hakkarainen vakuuttaa.

Elinkeinoelämän keskusliiton eli EK:n vuosina 2008–2011 toteutuneessa Oivallus-hankkeessa (”Oppivien verkostojen osaamistarpeet tulevaisuuden Suomessa”) puhutaan kokeiluun kannustavasta oppimisympäristöstä, sparraavasta opettajasta ja luovasta oppijasta. Hankkeen loppuraportissa todetaan, että on etäännyttävä ”by the book” -ajattelusta.

Verkostona toimiminen, toisilta oppiminen, toisten ideoiden päälle rakentaminen vaativat harjoittelua. Kiertotalouden, kollaboratiivisen talouden, jakamistalouden ja kestävän kulutuksen termit jakaminen, lainaaminen ja vaihtaminen korostuvat oppimisessakin. Luottamus ja osallisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Mitään ei kuitenkaan saada ilmaiseksi, vaan oppiminen edellyttää motivaatiota, kovaa työtä ja sitoutumista.
Kuvaaja: Emilia Lahti
 
Pelko ei saa estää kokeilemista; mokaaminen on lahja
On saatava kokeilla virheitä pelkäämättä, tehtävä yhdessä yksilösuorittamisen sijaan, pidettävä taidot tietojen rinnalla. Ja ryhmän heterogeenisuus on oppimisessa olennaista. Kyseenalaistajat, ne vastarannankiisket, ovat erittäin tärkeitä uuden synnyttämisessä.

Sosiaalisen sirkuksen Magentan perustaja Silja Kyytisen mielestä pitää opettaa, että epäonnistuminen on luonnollista. Vuosia sitten näyttelijä Tom Pöysti kiersi ympäri Suomea koulutuksellaan, jonka nimenä oli Mokaamalla menestykseen. Mokaaminen on lahja ja mahdollisuus. Vaikka yleensä vihaamme epäonnistumista emmekä ainakaan helposti myönnä sitä, epäonnistumista ei pidä pelätä.

Olen poiminut muistiinpanoihini twiittauksen: “Kaikki ihmiskunnan kehitys on perustunut yksilöiden kykyyn ideoida, unelmoida ja siten ikään kuin venyttää psyykkistä reserviään. Rajojaan voi laajentaa vain kulkemalla eteenpäin. Emme voi tietää mihin pystymme ennen kuin kokeilemme.”
Kuvaaja: Emilia Lahti
 
Toisten kannustaminen kasvattaa rohkeutta ja sisukkuutta
Johtajan on pidettävä huolta omasta porukastaan, laumastaan. Pipelife Finlandin toimitusjohtaja Kimmo Kedonpää kuvaa johtamista muun muassa näin: "Johtamisessakin täytyy lähteä liikkeelle jokaisen omista lähtökohdista käsin ja sanoa, että hei, tuonne olemme nyt menossa: miten sinä sinne kaikista mieluiten haluaisit mennä, että vielä nauttisit siitä matkasta ja että se samalla hyödyttäisi tätä ryhmää kaikkein parhaiten? Jokaisen yksilön huomioiminen on mielestäni yksi sellaisen hyvän johtamisen kulmakivi ja helpoin matka hyvään esimiestyöhön. Ihmisten kanssa toimeentulemisen kulmakivi on ylipäätään se, että antaa kaikille aikaa ja kuuntelee, koska kun antaa aikaa ja huomiota, se toinen ihminen ei koskaan jätä maksamatta sitä takaisin."

Filosofian Akatemian myynti- ja asiakkuusjohtaja Sonja Strömsholm on todennut, että toisen tietoinen nostaminen, kannustaminen ja ilahduttaminen merkitsevät paljon ja noita jokainen meistä voi toteuttaa milloin tahansa. Sisu innostaa, siis älä usko, että on olemassa mahdottomuuksia!

Positiivisen psykologian asiantuntija, sisututkija ja startup-yrittäjänä Piilaaksossa toimiva Emilia Lahti kirjoittaa uudessa Sisu. Tarinoita itsensä ylittämisestä ja hyvän tekemisestä -teoksessa: ”Uskon, että ympärillämme olevien ihmisten kyky viestiä luottamusta, uskoa ja kannustusta on suoraan yhteydessä siihen, miten innovatiivisia, rohkeita ja sisukkaita olemme yksilöinä ja yhteiskuntana. ”Mitään, mikä vaatii sisua, ei saavuteta yksin.” on Emilia Lahden perusteesinä.
 
Sitäkö opitaan, mitä arvioidaan?
Tomorrow´s show:ssa Jungner totesi, että oppimisesta 70 prosenttia on tekemistä, 20 prosenttia vuorovaikutusta ja 10 prosenttia kuuntelemista. Opiskelijat muistavat, mitä ovat ajatelleet, mihin ovat pysähtyneet, minkä parissa ovat viivähtäneet tai viipyneet. Muisti on ajattelemisen aikaansaannosta.

John Hattien kehittämä näkyvä oppiminen (Visible learning) korostaa, että jo pienet lapset oppivat arvioimaan omaa suoritustaan, jos heitä vain ohjataan siihen. Onnistuneessa itsearvioinnissa on tiedettävä, mitkä ovat tehtävän kriteerit. Sen jälkeen oppijat määrittelevät, mitä he haluavat saavuttaa sekä missä vaiheessa he nyt ovat ja mitä he tavoittelevat seuraavaksi.

Kun kriteerit ovat selvillä, niiden pohjalta on syytä antaa palautetta pitkin oppimisprosessia eikä vain esimerkiksi jonkin opintokokonaisuuden jälkeen tenttisuorituksen arviointina. Arviointi siis kertoo jotakin, mutta ei kaikkea. Tärkeintä ei pitäisi olla arvosana, vaan edistyminen, se että on opittu lisää. Edistymisestä kehutaan, annetaan palautetta.

Proving is good. Improving is better.

Att visa sig bra är bra. Att förbättra sig är bättre.

Hyvä, että osaat hyvin. Parempi, että parannat osaamistasi.
Kuvaaja: Emilia Lahti
 
Tunnetaanko Turun ammattikorkeakoulun ja TERHYn osaamista ja oppimista?
Monipuolinen yhteistyö työelämän, koulutustahojen ja median kanssa lisää tietoa Turun AMK:n arkipäivästä, osaamisesta ja kehittämisestä. Tieto puolestaan kasvattaa muun muassa luottamusta ja sehän on tärkeää kanssakäymisessä. Tiedon välittämistä, viestintää, ei pidä unohtaa kaiken tekemisen keskellä. Kertomalla omasta työstä ja toiminnasta voimme kasvattaa luottamusta ja yhteistyöverkostoja.

Muun muassa Hyve-verkkojulkaisu laajan lukijakunnan tavoittamana toimii Terveys ja hyvinvointi -tulosalueen eli TERHYn yhtenä äänitorvena tiedon levittämisessä.
 
Kirjoittaja(t):
Anja Kuukasjärvi, päätoimittaja