07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Muuta kiinnostavaa
 
25.09.2014
Terveyden eriarvoisuuden periytymistä sukupolvelta toiselle pitää ehkäistä
 
Suomalaiset miehet kuolevat noin 76-vuotiaina, yli seitsemän vuotta suomalaisnaisia nuorempina. Yleisimpiä kuolinsyitä ovat sydän- ja verisuonisairaudet sekä itsemurhat.

Suomessa eri väestöryhmien väliset elinajan odotteen erot ovat huomattavat ja terveyserot ovat kasvaneet suuremmiksi kuin missään muussa EU-maassa ennätyksellisen nopeasti. Koulutustausta selittää terveyseroja kaikista voimakkaimmin.
 
Terveyserot näkyvät jo lapsuudessa
Suomessa syntyvät maailman terveimmät lapset. Terveyserot alkavat kuitenkin usein kehittyä lähes välittömästi syntymän jälkeen ja ne alkavat näkyä jo muutaman kuukauden iässä.

Jo päiväkoti-ikäisten lasten terveyserot ovat huomattavat. Koulu- ja opiskeluiässä kuilu hyvin ja huonosti voivien lasten ja nuorten välillä on ilmeinen.

Monet terveyteen liittyvät ongelmat ja lasten eriarvoisuus näkyvät yleisesti viimeistään kouluiässä myös sosiaalisina ongelmina. Nuoruusiässä kuilu hyvin ja heikosti voivien välillä on usein muodostunut melko pysyväksi ja riski terveyden eriarvoisuuden periytymiselle kasvaa. Nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa omaksutut elämäntavat jatkuvat usein läpi loppuelämän ja muuttuvat osaksi omien lasten ja lastenlasten terveysvarantoa.
 
Yli puolet lapsista liikkuu liian vähän
Suomessa alle puolet lapsista ja nuorista liikkuu fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaisesti. Suositusten mukaan 7–12-vuotiaan tulisi liikkua 1,5–2 tuntia ja 13–18-vuotiaan 1–1,5 tuntia päivittäin. Yli kahden tunnin istumajaksoja tulisi välttää.

Koululaisten liikunnan määrä ja intensiteetti jäävät melko yleisesti suosituksen alapuolelle ja liikuntaan sisällytettävät hengästyttävät ja sydämen sykettä kohottavat osiot liian vähäisiksi.

Yläkouluun siirryttäessä spontaani liikkuminen vähenee, mutta liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa lisääntyy. Tässä vaiheessa osa nuorista liikkuu erittäin paljon ohjatuissa harrastuksissa ja osalla terveysvaikutteinen liikkuminen selkeästi vähenee tai loppuu lähes kokonaan.
 
Liikkuvasta nuoresta kasvaa liikkuva aikuinen
Liikunnallisen elämäntavan omaksuminen on pitkäaikainen prosessi. Tutkimusten mukaan nuoruudessa liikkuva liikkuu myös aikuisena. Siksi nuorten elinympäristöjen tulisi tarjota heille mahdollisuuksia ja kannustaa omaehtoiseen liikuntaan.

Koululaisia ja opiskelijoita on innostettu liikkumaan erilaisten fyysistä aktiivisuutta lisäävien työkalujen ja ohjelmien avulla. Esimerkiksi vuonna 2013 jopa 170 000 koululaista 9000 koulusta osallistui päivittäin yli kaksi tuntia kestävään liikuntaseikkailuun.

Liikuntaseikkailulla saatiin iso joukko koululaisia liikkumaan suositusten mukaisesti. Suomessa on kuitenkin 5 - 19-vuotiaita kaikkiaan 900 000, joten moni heistä jäi saavuttamatta.

Erilaisten kampanjoiden lisäksi onkin tärkeää oppilaitosten päivittäisessä arkitoiminnassa innostaa ja tarjota mahdollisuuksia liikkua. Lasten ja nuorten kanssa toimivat aikuiset voivat levittää positiivista liikuntakulttuuria.

Tutkimusten mukaan terveyden edistämisen ohella fyysinen aktiivisuus näyttäisi tukevan myös opiskelumenestystä.
 
Kehitetään fyysistä aktiivisuutta lisääviä pelejä
Digitaalinen pelikulttuuri on yleistynyt huomattavasti parinkymmenen vuoden aikana. Opetuksen tueksi on kehitetty erilaisia teoria-aineisiin soveltuvia oppimispelejä.

Nyt olisi hyvä kiinnittää huomiota fyysistä aktiivisuutta lisäävien pelisovellusten kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Fyysisestä toiminnasta voisivat näin ehkä helpommin innostua myös ne lapset ja nuoret, jotka eivät halua tai voi harrastaa liikuntaa ohjatusti urheiluseuroissa. Lisäksi pelit voisivat tuoda lasten ja nuorten ulottuville liikuntalajeja, joita ei esimerkiksi omalla paikkakunnalla ole mahdollista harrastaa.
 
Terveellinen koululounas on portti terveeseen vanhuuteen
Ravitsemuksellisesti oikea kouluruokailu kattaa kolmasosan koululaisen koko päivittäisestä ravinnon tarpeesta. Monipuolinen ateria ja rauhallinen ruokailutilanne hyvässä seurassa ovat tärkeä osa lasten ja nuorten arkipäivää. Lapsuus ja nuoruus ovat aikaa, jolloin luomme pohjaa terveelle aikuisuudelle. Säännöllinen lounas joka päivä vaikuttaa positiivisesti läpi elämän vanhuuteen asti.

Hyvin koostettu lounas täyttää Suomen Sydänliiton asettamat ravitsemuksellisen laadun kriteerit. Joka päivä aterian yhteydessä on tarjolla kuitupitoista leipää, kasvirasvalevitettä, rasvatonta D-vitaminoitua maitoa tai piimää, tuoreita kasviksia, tuoresalaattia, marjoja tai hedelmiä sekä kasviöljypohjaista salaatinkastiketta. Pääruoassa on sopivasti suolaa. Erilaisia lihoja ja kalaa käytetään vaihtelevasti ja silloin tällöin pääruoan raaka-aineena on makkaraa.

Monipuolinen koululounas täyttää uudet suomalaiset vuoden 2014 ravitsemussuositukset, jotka perustuvat laajaan tieteelliseen näyttöön ravinnon ja terveyden välisistä yhteyksistä.

Suomalainen kouluruokailu on saavuttanut kansainvälistä mainetta ja arvostusta. Ruokailun ilo ja nautinto on tärkeää säilyttää, vaikka oppilaitoksissa joudutaankin säästämään monissa asioissa.
 
Nuorten terveyden edistämisestä kannetaan vastuuta yhdessä
Nuorten terveyden edistämisessä on tarkoitus parantaa yksilön tai yhteisön edellytyksiä ja mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. Terveellisten elämäntapojen omaksuminen ja terveyserojen kasvun pysähtyminen edellyttävät yhteistä, monialaista vastuunottoa.

Koska lähes kaikki lapset ja nuoret opiskelevat jossakin oppilaitoksessa, henkilökunta voi hyvin paljon tukea lasten ja nuorten kasvua kohti tervettä työikää. Näin voidaan kaventaa terveyseroja suomalaisessa yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa.
 
Kirjoittaja(t):
Camilla Laaksonen, TtT, opettaja; Niina Katajapuu, TtM, fysioterapian lehtori; Annukka Mattinen, KL, ravitsemusterapeutti, lehtori