07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Muuta kiinnostavaa
 
13.05.2005
Vapaat ohjelmistot haastavat Microsoftin
 
Ohjelmistojätti Microsoft on tietokoneohjelmien diktaattori. Floss-ohjelmat eli Free Libre and Open Source Software ovat täysin ilmaisia ja vapaassa käytössä. Hyvänä esimerkkinä Floss-ohjelmasta on Linux-käyttöjärjestelmä, joka on kova haastaja Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmälle ja joka on kehitetty kaikkien saataville ilmaiseksi ja edelleen kehitettäväksi.
Ohjelman ohjelmistokoodi eli lähdekoodi on vaikealukuista koodikieltä, jolla ohjelmat toimivat. Se on kaupallisissa ohjelmissa lähes aina suljettu, eli se on koodattu salaiseksi, ettei sitä pääse muokkaamaan tai kopioimaan muut kuin yrityksen omat henkilöt. Yritykset sulkevat lähdekoodin, jotta ne saisivat kaupallista voittoa ja markkinaosuuksia.

Avoimen lähdekoodin ideana on, että se on vapaasti muokattavissa sellaiseen muotoon kuin käyttäjä itse haluaa. Sen ymmärtäminen ja muokkaaminen ei tosin ole helppoa ja yksinkertaista, vaan siihen tarvitaan hyvin kehittynyttä ohjelmointiosaamista. Ideana onkin, että lähdekoodi on avoinna satojen silmäparien alla, jolloin sitä saadaan muokattua paremmaksi. Avoimessa lähdekoodissa voidaan muokata ongelmakohtia etenkin turvallisuuden kannalta juuri sopiviksi. Avoin lähdekoodi on myös tärkeä, jotta uusia innovaatioita syntyy. Esimerkiksi Internet ja gsm-verkko ovat syntyneet ohjelmistoista, joiden takana on ollut kaikille esillä ollut lähdekoodi.

Floss-ohjelmat poikkeavat kaupallisista ohjelmistoista myös siten, että on mahdollista myydä ja levittää ohjelmaa eteenpäin, mikä on ehdottomasti kiellettyä kaupallisissa ohjelmistoissa. Eli on mahdollista muokata ilmaisen ohjelman lähdekoodia ja markkinoida sitä vapaasti eteenpäin lisenssien avulla. Monissa tapauksissa ohjelmat eivät ole Floss?ohjelmia, vaikka ne voivat olla ilmaisia. Esimerkiksi Microsoftin Explorer-nettiselain on kaikille ilmainen, mutta sen lähdekoodi on suojattu eikä sitä voi käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.
 
Vapaat ja ilmaiset ohjelmistot yrityksissä
Ostaessaan kaupallisia ohjelmia yritykset joutuvat maksamaan lisenssimaksuja, joilla yritykset saavat luvan käyttää ohjelmia. Lisenssimaksut maksetaan usein ohjelmien oston yhteydessä, mutta nykyään lisenssimaksuja joudutaan maksamaan vuosittain. Ohjelmistot yleensä tulevat yrityksille hyvin kalliiksi juuri lisenssimaksujen takia.

Koska Floss-ohjelmistot ovat käytännössä ilmaisia, ne ovat kustannussyistä varteenotettava ratkaisu yrityksille sekä julkiselle sektorille. Linux-käyttöjärjestelmää ja Open Office -toimisto-ohjelmistoa käytetään Suomessa lukuisissa kunnissa ja yrityksissä. Muun muassa Turun kaupunki on ottanut käyttöön Linux-käyttöjärjestelmän osittain. Tämä hanke oli merkittävä siinä, että se herätti kiinnostusta muualla maailmassa Linuxin mahdollisuuksista. Linux otettiin käyttöön 50 koneeseen ja Linuxiin siirrytään vaiheittain. Maailmanlaajuisesti esim. Linux-käyttöjärjestelmän käyttö on yleistynyt, mutta Windowsin osuus yksittäisten työasemien käyttöjärjestelmistä on silti noin 95 prosenttia. Linux on kuitenkin saanut suurta suosiota serverikäytössä sen luotettavuuden takia.
 
Ilmaiset ohjelmat kehitysmaiden apuna
Floss-ohjelmat ovat hyvä ratkaisu esimerkiksi kehitysmaiden teollisuuden kehittämiseen. Kaupallisen tietokoneohjelman hankkiminen maksaisi tavalliselle kehitysmaan asukkaalle jopa yli vuoden palkan. Koska Floss-ohjelmistot ovat ilmaisia, niillä pystyttäisiin kaventamaan kehitysmaiden ja rikkaampien maiden informaatiokuilua. Olisi ihanteellista, että kaikki maailman ihmiset pystyisivät hyödyntämään esimerkiksi Internetin tarjoamia mahdollisuuksia.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot mahdollistaisivat nopean kehityksen sillä aikaa, kun länsimaiden teollisuutta hidastavat erilaiset patentit ja salaiset lähdekoodit. Tietysti uusien tietoyhteiskuntien syntymisen myötä kaupalliset ohjelmistojätit pyrkisivät haalimaan markkinaosuuksia uusilta alueilta. Ylikansalliset ohjelmistojätit ovatkin suhtautuneet erittäin kriittisesti Floss-ohjelmoijiin, koska toiminta on heidän kaupallisten tavoitteidensa vastaista.

Huolimatta ohjelmistojättien negatiivisista lausunnoista Floss-ohjelmistoja kohtaan vievät ilmaiset ja avoimen lähdekoodin ohjelmat alaa varmasti parempaan suuntaan. Alaa ovat jo pitkän aikaa hallinneet lähes monopoliasemassa olevat muutamat jättiyritykset, joiden tuotteet eivät ole välttämättä olleet edes yhteensopivia muiden yritysten tuotteiden kanssa. Sen lisäksi, että avoin lähdekoodi tehostaa tuotteen kehittämistä, se luo alalle yhteistyön tasa-arvon ja jakamisen henkeä ja tekee koodaamisesta huomattavasti ihmisläheisempää toimintaa. Floss-ohjelmistojen edistäessä uusien tietoyhteiskuntien syntyä kehitysmaihin syntyy uusia työpaikkoja ja sen myötä hyvinvointia.
 
Kirjoittaja(t):
Olli Maine & Eero Suominen, Tietojenkäsittelyn (multimediatuotanto) opiskelijoita Loimaalla