07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Muuta kiinnostavaa
 
11.06.2014
Tekonivelosaston potilasohjaus tarkoituksenmukaiseksi ja tehokkaaksi
 
Tekonivelleikkaukset ovat yleistyneet. Ilmeisesti ihmisten elämäntavat ovat johtaneet siihen, että yhä nuoremmille joudutaan laittamaan tekonivel kuluneen oman nivelen tilalle jopa useamman kerran elämänsä aikana.
Koska potilasmäärät ovat kasvaneet, ohjaus vie paljon hoitajan työaikaa. Kuitenkin sairaalassa oloajan lyhentyessä potilasohjaus on erittäin tärkeä osa potilaan hoitoa. Potilas on leikkauksen jälkeen sairaalassa noin 3 - 5 päivää. Sen jälkeen hänen tulisi selviytyä kotona apuvälineiden turvin. Tärkeää on, että jokainen potilas saa riittävästi ohjausta, jotta hän kokee pärjäävänsä kotona.
 
Potilasohjaus ennen leikkausta ja sen jälkeen
Potilasohjaus leikkausta varten aloitetaan jo potilaan tullessa lääkärin vastaanotolle saamaan leikkauspäätöksen. Tällöin lääkäri varmistaa, että potilas on leikkauskelpoinen.

Noin kaksi viikkoa ennen leikkausta potilas käy tekonivelpotilaiden hoitoon erikoistuneen endoproteesihoitajan vastaanotolla. Tällöin hänelle kerrotaan leikkaukseen liittyvistä asioista ja vielä kerran varmistetaan hänen leikkauskelpoisuutensa.

Potilas tapaa tarvittaessa myös fysioterapeutin ja lääkärin. Leikkausta edeltävä ohjaus auttaa potilasta valmistautumaan leikkaukseen ja sopeutumaan elämään leikkauksen jälkeen.

Tekonivelleikkaus on elämänlaatua parantava toimenpide, mutta se aiheuttaa tiettyjä rajoituksia koko loppuelämään. Jokaisen potilaan pitäisi saada yksilöllistä potilasohjausta. Toisille saattaa riittää yleisesti kerrottu tieto leikkauksesta, kun taas toiset tarvitsevat paljon enemmän ja pikkutarkempaa ohjausta.

Hoitajille olisi varattava aikaa jokaisen potilaan tarpeiden mukaiseen potilasohjaukseen. Valitettavasti heillä on kiire ja siksi ohjaus on sama lähes kaikille potilaille.

Leikkauksen jälkeen potilas tulee vielä jatkokontrolleihin endoproteesihoitajan luo noin 2 - 3 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Siinä käydään läpi, miten leikkaus on onnistunut ja miten kuntoutuminen on edennyt. Mikäli on ongelmia, potilas ohjataan lääkärille. Tällöin hänellä on vielä mahdollisuus keskustella hoitajan kanssa leikkauksen aiheuttamista rajoituksista, jos sellaisia on.
 
Potilasohjaus sairaalassaoloaikana
Tekonivelpotilaan tullessa sairaalaan hänet ohjataan potilashuoneeseen ja sieltä leikkaukseen. Potilasohjaus jatkuu läpi potilaan sairaalassaoloajan.

Leikkauksen jälkeen potilas autetaan kävelytelineen avulla ylös vuoteesta jo leikkauspäivän iltana. Tuosta lähtien potilasta yritetään motivoida liikkumaan vointinsa mukaan mahdollisimman paljon. Heti kun potilas pärjää omatoimisesti, hän saa luvan liikkua yksin.

Ohjauksen on oltava sellaista, että potilas sen varmasti ymmärtää. Koska hoitoajat ovat lyhyet, hoitajan on myös hyvissä ajoin mietittävä, tarvitseeko potilas mahdollisesti jatkohoitopaikan ennen kotiutumista.

Hyvin toteutettu potilasohjaus auttaa potilasta omatoimisuuteen. Potilaan nopea kuntoutuminen vähentää leikkauksen jälkeisiä ongelmia, kuten veritulppaa. Potilas voi tuolloin luottaa siihen, että hän pärjää omillaan leikkauksen jälkeen. Sairaalassaoloaika lyhenee ja yleisesti ajatellaan, että potilas toipuu kotioloissa paremmin kuin sairaalassa.

Potilasohjaus annetaan nykyään pääsääntöisesti suullisena yksilöohjauksena potilashoidon yhteydessä. Ennen potilaan kotiutusta käydään ohjeet läpi suullisesti ja annetaan ne kirjallisena mukaan kotiin.
 
Potilasohjaus tehokkaammaksi vertaisryhmässä ja internetin avulla
Olisi hyvä miettiä, olisiko ryhmäohjaus yhtä hyvä tapa potilasohjauksessa kuin yksilöohjaus. Tällä tavalla yksi hoitaja antaisi potilasohjausta monelle potilaalle samalla kertaa ja näin hoitajien työaikaa säästyisi muuhun työhön.

Ryhmäohjauksessa voisi myös hyödyntää vertaistukea. Potilaat voivat esittää kysymyksiä ja tällöin joku potilaista voi kysyä jotain, mitä joku toinen potilas ei ole tullut ajatelleeksi. Vertaisohjaustilanne voi myös tuoda potilaalle turvallisuuden tunnetta, kun hän voi huomata, että muutkin potilaat kotiutuvat nopeasti leikkauksen jälkeen.

Internetiä voidaan myös käyttää tehokkaasti potilasohjauksessa, koska nykyään suurin osa ihmisistä osaa käyttää sitä. Sen välityksellä leikkauksessa olleet voisivat kysellä tarvittavia ohjeita. Tämä luultavasti vähentäisi osastolle ja poliklinikalle tulevia puheluita.

Usein yhden hoitajan työaika kuluu suurimmaksi osaksi potilaille annettavaan puhelinohjaukseen. Jos potilaat saisivat internetin kautta ohjeita, heidän ei tarvitsisi soittaa niin herkästi osastolle. Kun sairaalan omat päivitetyt ja ajantasaiset ohjeet olisivat internetissä, voitaisiin olla varmoja, että potilas saisi oikeita ohjeita.

Myös Skypeä voisi käyttää potilasohjauksessa. Siinä hoitaja olisi suorassa vuorovaikutuksessa potilaan kanssa. Hän pystyisi esimerkiksi näkemään potilaan haavan ja neuvomaan, jos siinä olisi jotain ongelmaa. Tällöin potilas välttyisi sairaalakäynniltä.
 
Kirjoittaja(t):
Maria Kumpuoja, sairaanhoitaja, ylempi AMK