07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Muuta kiinnostavaa
 
19.01.2009
Elämää, ei koulua
 
Yhä useammalle meistä on hevosharrastuksesta tullut elämäntapa. Rakkaus hevosiin on lähtenyt jo aivan pienestä pitäen ja aikuisikään kasvettaessa, harrastus on tavalla tai toisella yhdistetty tulevaan ammattiin. Artikkeli kertoo lähemmin Sanna Kouhian elämästä, joka muutti oman harrastuksensa tulevaksi ammatiksi.
Apassionata tarjosi huikeita elämyksiä yleisölle
 
Unelmasta elämäksi
”Älä unelmoi elämääsi, vaan elä unelmaasi”, oli jo aivan nuorena Sanna Kouhian motto. Tarmokas nainen muutti unelmansa eläväksi elämäksi ja elinkeinoksi kuluneena syksynä. Syntyi islanninhevostalli Alfur.

Sannan ja hänen puolisonsa Mikko Rönnin perustama Pälkäneellä sijaitseva islanninhevostalli on seurausta sattumusten ketjusta – kuten niin moni muukin asia elämässä.

Sanna aloitti hevosuransa 11-vuotiaana Teivon ravitallilla hevostenhoitajana.

Rakkaus raviurheiluun kasvoi vuosien mittaan ja hänellä on ollut muutamia omia ravureita. Näistä on jäljellä enää vain rakas oma kasvatti, Flight Grahamin ja Barbequen jälkeläinen Electric Eye eli Riki.
 
Oikea ruokinta vaatii tietoa ja hevossilmää
Kisahevosen ja harrastehevosen ruokinnassa heinä- ja väkirehumäärissä voi olla useiden rehuyksiköiden eroja päivässä. Taulukot kertovat suunnan, mutta sen lisäksi pitää seurata tarkasti hevosen pintaa, kylkiä, korvan asentoja, silmän ilmettä ja kaikkea, mikä kertoo sen hyvinvoinnista, Kankainen korostaa.

Treenissä olevalle hevoselle valkuaisen riittävä saanti on tärkeää, jotta lihasmassaa muodostuu. Kokonaisenergian saanti täytyy pitää niin korkealla, ettei energia kulu vain tehtyyn työhön, vaan sitä jää vielä lihasmassan muodostamiseenkin. Hevosella pitää olla lihasten lisäksi myös rasvakudosta. Mikäli sitä ei pinnassa tunnu, ruokintaan on lisättävä energiaa.

Puolet ja puolet -annostuksella saadaan täysrehua vastaava seos. Jos hevosissa on oikein huonoja rehun käyttäjiä, voidaan Progressin osuutta säätää isommalle.

Kankaisen mukaan tavallisin väkirehuannos on hevosilla 700-800 grammaa sataa painokiloa kohti, mutta kylmäverisillä islanninhevosilla oikeampi annostus liikkuu jossain puolen kilon tietämillä sataa painokiloa kohti.

Hyvälaatuinen korsirehu, kaura ja puolitiiviste sekä hyvä vesi ja perusnuolukivi riittävät pitkälle. Kisahevosella mukaan kuvaan tulevat rasituksen jälkeen annettavat elektrolyytit sekä stressin tai sairastelujen vuoksi mahdollisesti annettavat rautakuurit.

Mikäli tilalla ei ole omaa kauraa, voi poneille ja islanninhevosille antaa Racing Pony -rehua, joka on suunniteltu pitämään nämä tehokkaat rehunkäyttäjät sutjakkaassa kunnossa.
 
Kirjoittaja(t):
Johanna Karoliina Backlund