07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Muuta kiinnostavaa
 
14.01.2008
Paasto – virkeää oloa vai itsensä kiusaamista?
 
Paasto voidaan käsittää joko täydellisenä ruuasta ja juomasta kieltäytymisenä tai sitten vain jonkun tietyn ruoka-aineen välttämisenä. Esimerkiksi ortodoksien paaston aikana ei syödä ollenkaan lihaa, kun taas tiukimmat hindulaiset eivät nauti ekadashi-päivinä edes vettä. Paaston kesto vaihtelee sen laadun mukaan vuorokaudesta useisiin viikkoihin. Paaston syinä voivat olla esimerkiksi uskonnolliset, terveydelliset tai henkiset syyt.
Luontaistuotekaupoissa on myytävänä valmiita paastopaketteja, mm Vogelin luomumehupaketti, joka sisältää kaiken tarvittavan. Myös Sitruunamehupaasto on suosittu tapa puhdistautua. Ennen paaston aloittamista olisi hyvä miettiä, miksi haluaa paastota. Yleisimmät syyt paaston aloittamiseen lienevät terveydelliset, jolloin halutaan antaa varsinkin ruuansulatuselimistön ja suoliston levätä. Paaston aikana ei luonnollisesti nautita alkoholia, tupakkaa eikä kofeiinipitoisia juomia. Elimistöstä poistuu turhia kuona-aineita ja olo kevenee. Samalla moni kokee virkistäytyvänsä myös henkisesti ja jaksavansa taas paremmin. Painonhallinnan kanssa taisteleville paasto voi olla hyvä aloitus kohti terveellisempiä elintapoja. Paaston aikana oppii kuuntelemaan omaa kehoaan ja tunnistamaan aidon nälän tunteen.

Paaston aikana täytyy pitää huoli suolen puhtaudesta, ettei elimistö ala käyttää ravintonaan suoleen kertyneitä kuona-aineita. Jos suolihuuhteluita ei suorita, seurauksena voi olla päänsärkyä ja muita kolotuksia. Tämän vuoksi suolihuuhtelu tulisi suorittaa vähintään kerran vuorokaudessa. Joillekin paastoajille tosin riittää suolavesiliuoksen juominen aamuisin tai suolta puhdistavien yrttiteiden nauttiminen.

Voisi kuvitella, että paaston aikana on koko ajan kova näläntunne. Ensimmäisinä paastopäivinä näläntunnetta voi esiintyä, mutta koska paastotessa vuorokauden aikana nautitaan 2,5–3 litraa nesteitä, pysyy nälkä yleensä poissa nestemäärän täyttäessä mahan. Paaston edetessä elimistö tottuu alhaiseen energiamäärään ja alkaa käyttää hyödykseen lihasten ja maksan glykogeenivarastoja sekä rasvaa. Suurin osa paaston aikana putoavasta painosta on kuitenkin nesteitä, rasvan osuus on aika pieni. Paastolle ei pitäisikään ryhtyä ainoastaan laihduttaminen mielessä, sillä suurin osa paaston aikana menetetystä painosta tulee takaisin, kun palaudutaan normaaliin ruokavalioon.

Paaston aloitus- ja lopetusvaihe ovat yhtä tärkeitä kuin itse paastokin. Ennen paastoa tulisi vähitellen totutella kevyempään ruokavalioon. Jo viikkoa ennen paastoa tulisi jättää pois alkoholi, tupakka ja kofeiini. Vähintään kahtena viimeisenä päivänä ennen paastoa tulisi syödä ainoastaan kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä. Paasto pitäisi lopettaa rauhallisesti syömällä ensimmäisinä päivinä nesteiden lisäksi vain pieniä määriä helposti sulavia ruokia.

Paaston jälkeen olo tuntuu virkeältä ja kevyeltä, ruuat maistuvat taivaallisen ihanilta. Pudonneen painon lisäksi muita ulkoisia muutoksia ovat puhtaampi iho ja muutenkin hehkeämpi olemus. Jotta paaston hyvät vaikutukset säilyisivät, olisi tärkeää jatkaa kevyellä ruokavaliolla eikä heti sortua ylettömään syöpöttelyyn pikaruualla.
 
Kirjoittaja(t):
Anu Pollari, Toimintaterapeuttiopiskelija