07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä

11.03.2009

Lue Hyve ja kirjoita siihen hyvin

Terveys ja hyvinvointi -tulosalueella on mahdollista kirjoittaa ja julkaista verkkoartikkeleita. Julkaisu, johon artikkelit kirjoitetaan, on tulosalueen oma verkkolehti Hyve (hyve.turkuamk.fi).
 
Verkkojulkaisun päätoimittaja arvioi, julkaistaanko kirjoitettu verkkoartikkeli ja mitä muutoksia siihen on mahdollisesti julkaisua varten tehtävä. Päätoimittaja kysyy kirjoittajalta hyväksynnän mahdollisiin muutoksiin sekä tekee tarvittavat muutokset.
 
Verkkoartikkeli palvelee lukijaa
Verkkojulkaisuun kirjoittavan on syytä kirjoittaa tekstinsä siten, että se palvelee lukijaa, on lukijalleen ymmärrettävä. Hyve-verkkojulkaisun kohderyhmä muodostuu tulosalueen opiskelijoista, hyvinvointipalveluiden koulutusohjelmiin opiskelemaan aikovista, työelämän yhteistyökumppaneista, oppilaitoksen omasta henkilökunnasta sekä muista terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneista. Lukija on siis kiinnostunut alasta mutta tietää siitä vaihtelevasti.

Verkkoartikkeli on pienimuotoinen uutisoiva teksti. Verkkoartikkelin pituuden odotetaan olevan keskimäärin noin 2400 – 3500 merkkiä. Poikkeuksiakin kyllä sallitaan tilanteen ja aiheen mukaan. Merkkimäärän näet tekstinkäsittelyohjelmasta reittiä työkalut – rakenne – merkkejä.

Artikkelin pääotsikko on tekstin merkittävimpiä osia. Sen tehtävänä on esitellä aihe ja houkutella lukemaan. Verkkoartikkelin otsikon dynaamisuuden kannalta olisi hyväksi, mikäli otsikossa olisi jokin teonsana, verbi. Verkkoartikkelissa on yleensä vähintäänkin yksi alaotsikko, joskus useampiakin. Alaotsikot jäsentävät tekstin sisältöä lukijalle.

Rakenteeltaan artikkeli on kuin kärjellään seisova kolmio: pääotsikko ja ingressi (jutun kärki, pari kolme ensimmäistä jutun virkettä) kertovat kattavasti artikkelin olennaisimman sisällön. Niiden perusteella lukija tekee valinnan, lukeeko hän tekstin kokonaisuudessaan. Pääotsikon ja ingressin jälkeen seuraava teksti kertoo tarkemmin, taustoittaa ja syventää aihetta. Ingressin jälkeen alkaa varsinainen leipäteksti.

Varsinainen artikkelin leipäteksti vastaa kysymyksiin mitä, miksi, milloin, kuka, kenelle, milloin, mitä merkitystä tai vaikutuksia. Verkkoartikkelin lopetuksena olisi hyvä olla jonkinlainen summaus, yhteenveto tai yleisemmän merkityksen määrittely. Varsin usein verkkoartikkelin rakenne on ympyrä; lopetus palaa otsikossa tai ingressissä viritettyyn odotukseen tai aiheeseen.

Kappaleiden tulee liittyä sisällöllisesti toisiinsa. Kappaleen muodostavat sisällöllisesti yhteen kuuluvat asiat. Kun asia tai näkökulma vaihtuu, kappalekin vaihtuu.

Verkkoartikkelin kappaleiden tulisi olla lyhyitä. Virkkeetkin ovat useimmiten lyhyitä, rakenteeltaan ne kuvaavat käsiteltävää asiaa, siis vaihtelevat. Kappalejako osoitetaan jättämällä tyhjä rivi kappaleiden väliin. Kappaleen ensimmäistä riviä ei sisennetä.
 
Kuka kertoo kenestä?
Kirjoita toimittajan asemassa, vaikka kerrotkin itse tutkimastasi, itse tekemästäsi työstä. Kerrot siis tutkimistasi asioista asiakeskeisesti. Lainaukset eli sitaatit haastatelluilta ovat suositeltavia.
(Esimerkki:
– Ajatusviivan, jota voit käyttää repliikissä, saat Ctrl-näppäimellä ja numeronäppäimistön miinus-merkillä, opastaa suomen kielen ja viestinnän opettaja Kirsi Korjus.)

Kun henkilön nimi esiintyy artikkelissa ensimmäisen kerran, nimi lihavoidaan (ks. yllä).

Mieti, mikä tekstissä voisi kiinnostaa muita, siis mahdollisia yhteistyökumppaneita ja alan ihmisiä, ehkä ihmisiä laajemminkin. Poimi asiat, joista kirjoitat, tästä näkökulmasta.

Kirjoita selkeää, havainnollista ja konkreettista kieltä. Vältä erikoistunutta alan sanastoa, raskasta terminologiaa. Selitä alan termin sisältö, kun käytät sitä ensimmäistä kertaa. Käytä alan termeistä vain olennaisimpia. Vain alalleen vihkiytynyt tuntee alan terminologian ja erityssanaston: lukijasi voi olla asiasta kiinnostunut, vaikka ei alan ihmisiä olisikaan.

Varo virkamiestautia: toimenpiteiden suorittamista (substantiivitauti) sekä passiivia, jolloin ei saa selkoa siitä, kuka teki ja mitä. Suosi konkreettisia sanoja, kirjoita kaduista ja teistä, älä ajoväylistä. Kirjoita teksti, jollaista itsekin lukisit mielelläsi.

Anna artikkelille sen keskeistä kohdetta ja näkökulmaa kuvaavat asiasanat. Ne auttavat artikkelistasi kiinnostunutta tiedonhakijaa löytämään juttusi. Asiasanoja on aina suositeltavaa poimia ensin asiasanastosta (ks. YSA-linkki alla). Jos asiasanastosta ei sopivaa termiä löydy, voit antaa artikkelillesi harkiten vapaita avainsanoja.
 
Kuvat ovat verkkojutussa tärkeitä
On todella hienoa, mikäli voit saada artikkeliisi aiheeseesi liittyviä kuvia! Hyve-verkkojulkaisu kaipaa kuvia. Artikkelit ovat kuitenkin tervetulleita ilman kuviakin.

YSA, yleinen suomalainen asiasanasto FINTO-palvelussa