07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Opiskelu ja elämä
 
05.11.2011
Energiaa yhteistyöstä ja ryhmästä
 
Syyskuussa alkoi Turun ammattikorkeakoulun Hyvinvointipalvelut-tulosalueen monialainen kehittämisprojekti, MONKEY, monien eri toimeksiantajien kanssa. Meidän tehtävänämme on järjestää Turun vanhuspalveluiden omaisten hyvinvointipäivä. Ryhmämme kostuu fysioterapeutti-, toimintaterapeutti-, estenomi-, restonomi-, sosionomi- sekä tradenomiopiskelijoista.
 
Eläimellistä menoa!
Aluksi tunnelmat olivat hyvinkin sekavat sekä epävarmat. Ryhmä oli uusi ja ensimmäinen askeleemme olikin tutustua toisiimme. Tähän käytimme erästä eläinleikkiä, josta lempinimet ovat vieläkin käytössä.

Toimeksiantajamme tulivat esittelemään projektia ja kertomaan omista toiveistaan. Ajatuksena oli kulttuurin yhdistäminen hyvinvointiin, ja ideoita lähtikin heti sinkoilemaan. Ennakkoluulot Monkey-projektista katosivat, olimme kaikki heti täysillä mukana. Lähdimme heittelemään villejä ja sitäkin hullumpia ideoita, joista saimme kasaan oikein hyvän kokonaisuuden.

Sponsoreiden ja yhteistyökumppaneiden löytäminen ei kuitenkaan ollut niin helppoa kuin luulimme. Budjettimme oli olematon, ja kaikkien piti olla mukana hyväntekeväisyysmielellä, mutta olihan niitä hyviä ja sydämellisiäkin ihmisiä vielä olemassa. Heidän ansiostaan ohjelmamme on nyt monipuolisesti täytetty niin rentoutuksella, musiikilla, tanssilla kuin ruokailullakin.

Kutsut ja julisteet olivatkin sitten ihan eri juttu. Ne vaativat markkinointiryhmältä suurta panostusta ja uuden oppimista. Onneksi ryhmässämme on yksi näppärä näppäilijä. Olemme itse hyvin tyytyväisiä markkinointiryhmän käden jälkeen. Vastuuta hommista jaettiin tasaisesti eikä kukaan kuormittunut liikaa. Jokainen hoiti lupaamansa asiat kiitettävästi, vaikka välillä saimmekin patistella toisiamme. Erimielisyyksistä huolimatta olemme säästyneet isommilta riidoilta. Hyvä ryhmähenki on auttanut kompromissien teossa sekä ongelmien ratkaisuissa. Sitä olemme pitäneet yllä muun muassa jokaviikkoisissa tapaamisissamme erilaisilla pukeutumisteemoilla, kuten hattupäivällä.
 
Jännitystä ilmassa
Toteutuspäivämme oli vasta lokakuun viimeisenä päivänä ja sitä ennen vatsamme olivat täynnä perhosia. Pelkona oli, että yhteistyökumppanit peruuttavat osallistumisensa tai osallistujamäärä jää vähäiseksi. Lähdimme kuitenkin positiivisin sekä odottavin mielin kohti projektimme loppuhuipennusta, jossa pääsimme keräämään työmme hedelmät.
 
Reilu kuukausi myöhemmin…
Teemapäivämme eivät toteutuneet niin hyvin kuin alussa ajattelimme. Hattu-, kravatti- ja tonttulakkipäivien jälkeen sellaista teemaa, johon kaikilla olisi rahkeita, oli vaikea keksiä. Jokaiselle tapaamiselle kuitenkin sovimme jonkin yhteisen jutun, jota jokainen toteutti resurssiensa mukaan.

Pidimme myös piparitalkoot toteutuspäiväämme varten. Piparitaikinan metsästys kaupoista näin lokakuussa oli hieman haastavaa, mutta pieni lähikauppa ei pettänyt. Osanotto talkoisiin oli kuitenkin alhainen runsaiden sairastumisten vuoksi, mutta saimme leivottua monta pellillistä maukkaita pipareita.
 
Lopussa kiitos seisoo
Viimein toteutuspäivän aamu valkeni ja jokainen meistä tajusi vasta silloin, että nyt se tapahtuu. Tätä olimme suunnitelleet monta viikkoa, ja oli hienoa päästä vihdoin seuramaan työmme tulosta.

Tapahtuman osallistujamäärä jäi odotuksiamme alhaisemmaksi, osallistujia oli noin 70. Tunnelma oli kuitenkin lämmin ja ihmiset olivat hyvin aktiivisia.

Varsinkin naurujooga sai huiman suosion. Lattia täyttyi iloisista ihmisistä, ja nauru raikasi ympäri vanhainkotia. Iltaa kohden väkimäärä väheni, mutta salsa, elämäntaidonvalmennus, rentoutus sekä pienet hemmotteluhetket keräsivät tasaisesti porukkaa.

Ainakin meidän järjestäjien mielestä ilta oli onnistunut ja saimme mennä hymy suupielillä nukkumaan.
 
Kirjoittaja(t):
Riina-Lotta Simula, toimintaterapiaopiskelija