07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Muuta kiinnostavaa
 
13.12.2016
”Välkomna till studentenheten” – kliininen harjoittelu Karoliinisen sairaalan opiskelijaosastolla Tukholmassa
 
Tukholman Karoliinisen sairaalan kliinisessä harjoittelussa autenttisella potilasosastolla opiskelija harjaantuu tulevaan ammatilliseen rooliinsa yhdessä potilaiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja vertaisoppijoiden kanssa. Opiskelijaohjaajien tarkoituksenmukainen tuki antaa opiskelijalle mahdollisuuden työskennellä ja hoitaa potilasta lähes itsenäisesti.
Kliininen harjoittelu on tärkeä osa terveysalan koulutusta, noin kolmasosa opinnoista suoritetaan autenttisessa oppimisympäristössä. Oppimisympäristön tulisi tukea opiskelijan oppimista ja ammatillista kasvua. Turun ammattikorkeakoulun opettajien opintokäynti Tukholman Karoliinisen sairaalan Huddingen yksikön opiskelijaosastolla (studentenheten) avarsi näkemystä opiskelijoiden kliinisen harjoittelun mahdollisuuksista ja hyödyistä. Opiskelijaosaston toimintaa esitteli kehittäjäsairaanhoitaja ja kliininen lehtori Katri Manninen. Hän on tutkinut ja kehittänyt opiskelijoiden kliinisen harjoittelun ohjausta ja tehnyt aiheesta väitöskirjan, joka on linkkinä artikkelin lopussa.
Katri Manninen esittelee rondellen-toimintaa Isa Öhbergille
 
Opiskelijaosasto oppimisympäristönä
Harjoittelu opiskelijaosastolla lisää opiskelijan vastuuta potilaan hoidosta, tukee opiskelijan itsenäistä työskentelyä ja oma-aloitteisuutta sekä opettaa tiimityötaitoja. Sairaanhoitajakoulutuksessa opiskelija voi hakeutua opiskelijaosaston kliiniseen harjoitteluun opiskelun eri vaiheissa.

Opiskelijaosastona toimii infektio-osasto, jossa on enimmillään kahdeksan infektiopotilasta. Potilaiden hoidosta vastaa kerrallaan 15 sairaanhoitajaopiskelijaa; aamuvuorossa on kahdeksan opiskelijaa, joita ohjaa kaksi sairaanhoitajaa ja yksi lähihoitaja sekä kliininen opettaja ja lääkäri, iltavuorossa on seitsemän opiskelijaa yhdessä sairaanhoitajan kanssa. Opiskelijat eivät tee opiskelijaosastolla yövuoroja.

Kliininen harjoittelu jakaantuu tällä hetkellä kahteen osaan: opiskelijat ovat ensin osastolla neljä viikkoa harjoittelussa ja palaavat teoriaopetuksen pariin neljäksi viikoksi, minkä jälkeen he tulevat takaisin kliiniseen harjoitteluun. Teoriaopintojen aikana opiskelijoiden osaaminen syvenee ja takaisin harjoitteluun palattaessa edessä ovat uudet haasteet tiedon ja osaamisen lisääntyessä.

Ohjaajat laativat etukäteen opiskelijoiden työvuorot, toki vuoroja voi tarvittaessa vaihtaa. Työvuoro alkaa kokoontumisella kansliassa (rondellen), jossa opiskelijat suunnittelevat työvuoronsa yhdessä ohjaajansa kanssa. Taululle kirjataan opiskelijoiden vastuut ja tehtävät, joita ovat muun muassa potilashoito, puhelimeen vastaaminen, ruoanjako, uusien potilaiden vastaanotto ja lounastaukojen ajat. Opiskelijat vastaavat tietyn potilaan hoidosta ja laativat potilaan hoidolle suunnitelman. Ohjaajat osallistuvat sekä potilaan hoitosuunnitelman että opiskelijan oppimissuunnitelman laadintaan. Suunnitelmia ohjaavat kliiniset ja pedagogiset suositukset, yksilöllisyys ja seuranta.

Opiskelijaosastolla opiskelijat pääsevät jakamaan omaa osaamistaan ja hyödyntämään toisten opiskelijoiden osaamista osana omaa oppimisprosessiaan. He kokevat saavansa syvällisempää oppimista, ja he kokevat olevansa osa osaston tiimiä.

Potilaan aktiivinen osallistuminen osaston toimintaan haastaa opiskelijan oppimista. Opiskelijat viihtyvät osastolla kuten potilaatkin. Potilaat antavat positiivista palautetta ja haluavat tulla kyseiselle osastolle hoitoon jatkossakin. Potilaat kokevat, että heihin keskitytään ja opiskelijoilla on heille aikaa. Potilaat saavat tietoa opiskelijaosaston toiminnasta sinne tullessaan, mutta erillistä lupaa opiskelijoiden osallistumisesta heidän hoitoonsa heiltä ei pyydetä.
 
Opiskelijaosaston toiminnan pedagoginen lähtökohta
Opiskelijaosaston pedagoginen lähtökohta tai kehys on potilaskeskeisyys, vertaisoppiminen ja ohjaajien tiimityö. Ohjauksessa sovelletaan Mezirowin kehittämää transformatiivista oppimisteoriaa. Opiskelijat tulevat osastolle aiemmin opittuine tietoineen ja taitoineen. Harjoittelun aikana he soveltavat aiemmin opittua ja oppivat uusia asioita hoitamalla omia potilaita ja työskentelemällä yhdessä toisten opiskelijoiden, ohjaajien ja muiden ammattiryhmien kanssa. Oppiminen tapahtuu näiden kohtaamisten kautta.

Transformatiivinen oppiminen tarkoittaa sitä, että opiskelijat kokevat kokonaisvaltaisemman muutoksen eivätkä opi tekemään vain yksittäisiä tehtäviä. Pedagogiseen kehykseen kuuluu myös oppimiskynnysten ylittäminen (treshold concepts) ohjaajien tuen avulla. Ohjaajat antavat tukea ja haasteita sopivasti opiskelijoiden tason mukaan. Oppimisprosessi voi olla hankala ja haastava, joten ohjaajilla on siinä suuri merkitys.
Opiskelijoille asetetut tavoitteet harjoitteluviikoittain
 
Harjoittelun tavoitteet ja arviointi
Ohjauksen lähtökohtana ovat oppimissuunnitelmassa määritellyt tavoitteet. Ohjaajatiimi on yhdessä kliinisen lehtorin kanssa tehnyt joka viikolle opiskelijoiden kehitystä tukevat tavoitteet, jotka perustuvat osaston toimintaan synkronoituihin oppimistavoitteisiin. Tavoitteena on, että harjoittelun päättyessä opiskelijat tietävät ja ymmärtävät, kuinka infektio-osasto toimii ja mitä sairaanhoitajan työ pitää sisällä.

Harjoittelun puolivälin arvioinnissa ovat läsnä yksi ohjaaja ja opiskelija. Kliininen lehtori osallistuu keskusteluun, jos ohjaajat tai opiskelijat niin toivovat. Arviointikeskustelussa käydään läpi oppimistavoitteet ja keskustellaan opiskelijan strategioista eli kuinka hän on ajatellut saavuttaa tavoitteet. Väliarviointikeskustelussa otetaan myös esille asioita, jotka opiskelija hallitsee hyvin, ja asioita, joita opiskelijan tulisi erityisesti harjoitella loppuharjoittelun aikana. Jos ohjaajat ovat havainneet, että opiskelija on heikko, hänelle tehdään toimenpidesuunnitelma (åtgärdsplan). Suunnitelmaan kirjataan, mitä vaikeuksia opiskelijalla on, mitä opiskelijan pitää itse tehdä ja miten ohjaajatiimi tukee ja auttaa.

Harjoittelun loppuarviointi on viimeisellä harjoitteluviikolla ja toteutuu samalla periaatteella kuin väliarviointikin. Läsnä ovat sama ohjaaja kuin väliarvioinnissa ja opiskelija. Jos kliininen lehtori on ollut mukana väliarvioinnissa, hän osallistuu myös loppuarviointiin.

Vertaisarviointia on opiskelijaosastolla tähän mennessä toteutettu niin, että opiskelijat ovat reflektointikeskustelussa arvioineet, kuinka yhteistyö vuoron aikana on sujunut. Tarkoitus on kehittää vertaisarviointia. Esimerkiksi raportoinnissa (SBAR-raportointi) ja hoidon dokumentoinnissa sitä voitaisiin käyttää systemaattisemmin.
Lääkehoidon ohjausta
 
Opiskelijoiden, potilaiden ja ohjaajien kokemuksia
Opiskelijat ovat hyvin tyytyväisiä harjoitteluun. He arvostavat sitä, että saavat olla mukana kaikessa eli hoitaa omia potilaita ja työskennellä toisten opiskelijoiden kanssa ohjaajatiimin tuella.

Opiskelijat ovat kommentoineet harjoitteluaan muun muassa seuraavasti: ”Ensimmäinen päivä oli kamala, minut pistettiin yksin potilaan luo, mutta se oli todella hyvä juttu”. ”Tunnen itseni sairaanhoitajaksi.”

Potilaat ovat erittäin tyytyväisiä opiskelijoihin. He tuntevat olonsa turvalliseksi ja arvostavat sitä, että opiskelijoilla on aikaa ja että he ovat aidosti kiinnostuneita potilaista. Potilaiden mielestä on tärkeää, että opiskelijat saavat harjoitella autenttisessa ympäristössä. Potilasarvioinneista on poimittu seuraavia kommentteja: ”En ole ikinä saanut näin hyvää hoitoa, tämä on paras osasto missä koskaan olen ollut”. ”Autan mielelläni opiskelijoita, muistutan heitä asioista. Huomaa, että he kehittyvät nopeasti.”

Ohjaajat kokevat ohjaustyön mielekkääksi ja pedagoginen kehys tukee heitä. Alkuviikot ovat intensiivisiä, mutta jakson lopussa ohjaajat saavat nauttia ohjauksen tuloksista. Vaikka ohjaajat ovat tietysti läsnä, opiskelijaryhmä pystyy jo tässä vaiheessa suunnittelemaan vuoron ja hoitamaan potilaita.
 
Suomessa tullaan perässä…
Karoliinisessa sairaalassa opiskelijaosasto on toiminut jo kymmenisen vuotta. Suomessa vastaava moduuliharjoittelu on käytössä mm. pääkaupunkiseudulla.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat pääsevät ensimmäistä kertaa moduuliharjoittelun Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä keväällä 2017 sisätautien ja kirurgian vuodeosastoilla. Moduuliharjoitteluun voi alkuvaiheessa osallistua vain lähihoitajataustainen opiskelija. On mielenkiintoista, miten moduuliharjoittelu Turussa toteutetaan sekä mitä mieltä opiskelijat, potilaat ja ohjaajat ovat.
Kuvassa kirjoittajat vasemmalta oikealle: Sanna Ojala, Katri Manninen, Isa Öhberg
 
Lisää aiheesta voi lukea seuraavista lähteistä:
Manninen, K . 2014. Experiencing authenticity – the core of student learning in clinical practice . Thesis for doctoral degree. Karolinska Institutet http://hdl.handle.net/10616/41988

Manninen K, Welin Henriksson E, Scheja M, Silén C. 2013. Authenticity in learning – nursing students’ experiences at a clinical education ward. Health Education, Vol. 113 Iss 2 pp. 132–143. DOI:10.1108/09654281311298812

Manninen K, Scheja M, Welin Henriksson E, Silén C. 2013. Self-centeredness or patient-centeredness–final year nursing students’ experiences of learning at a clinical education ward. Journal of Nursing Education and Practice, Vol. 3 Iss 12 pp. 187-198. DOI:10.5430/jnep.v3n12p187

Manninen K, Scheja M, Welin Henriksson, Silén C. 2014. Patients’ approaches to students’ learning at clinical education ward-an ethnographic study. BMC Medical Education, Vol 14 Iss 131. DOI:10.1186/1472-6920-14-131

Manninen K, Scheja M, Welin Henriksson, E, Silén C. 2015. Supervisors’ pedagogical role at a clinical education ward – an ethnographic study. BMC Nursing, Vol 14, Iss 55. DOI: 10.1186/s12912-015-0106-6

Manninen, K. 2016. Authenticity in learning. Perspectives on Medical Education. 5:308–311. DOI: 10.1007/s40037-016-0294-0

Mezirow, J. 2009. An overview on transformative learning. In: Illeris K. (Ed.)Contemporary Theories of Learning. Routledge, London, 90–105.
 
Kirjoittaja(t):
lehtori Sanna Ojala, kliininen lehtori, kehittäjäsairaanhoitaja Katri Manninen ja päätoiminen tuntiopettaja Isa Öhberg