07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Tutkimus ja kehitys
 
11.06.2015
Maahanmuuttajien osallisuus suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistuu vapaaehtoistoiminnan kautta
 
Oletko koskaan miettinyt, miltä tuntuisi, jos joutuisit muuttamaan täysin uuteen maahan, ehkäpä ilman yhtään tuttua ihmistä? Joutuisit jättämään kaiken ja aloittamaan elämäsi alusta jossain muualla, maahanmuuttajana. Millä keinoin pääsisit kiinni uuteen elämääsi? Miten löytäisit paikkasi yhteiskunnassa? Kenen apuun luottaisit?
 
Suomalaiseksi kolmessa vuodessa
Suomessa kotouttamistyöllä pyritään siihen, että lakisääteisen kotouttamisajan eli noin kolmen ensimmäisen vuoden aikana maahanmuuttaja kykenee ottamaan haltuun uuden kielen, kulttuurin, yhteiskunnan toimintatavat ja hankkii itselleen työpaikan. Polku on kuitenkin vain harvoille maahamme muuttaneille näin nopea, tasainen tai helppo. Todellisuudessa varsinainen kotoutumisaika on lähes aina valtion tukemaa kotouttamisaikaa pidempi. Kotoutuminen on aina henkilökohtainen prosessi, jonka alku- ja loppupistettä on mahdotonta määritellä.

Maahanmuuttajat kohtaavat kotoutumisessa useita haasteita, sillä suomalaista yhteiskuntaa on vaikea välillä ymmärtää kantasuomalaisenkin. Eräs tapaamamme Suomeen muuttanut kuvaili omia tuntojaan ja kokemuksiaan Suomessa seuraavin sanoin: ”Me ei osata mitään ja ei olla minkään arvosia.”

Maahanmuuttajien toiminta- ja työllistymismahdollisuuksia heikentävät vähäiset kontaktit suomalaisiin verkostoihin, heikko suomen kielen taito sekä se, etteivät he aina löydä itselleen sopivaa toimijuuden muotoa. Olisi kehitettävä lisää uusia kotouttavan toiminnan muotoja.

Maahanmuuttajilla itsellään on toiminnan kehittämiseen paljon uusia ajatuksia ja näkökulmia, sillä he voivat tuoda esiin omiin kokemuksiinsa perustuvaa tietoa.
Vapaaehtoistoimijoiden ideoimia vapaaehtoistoiminnan muotoja
Kuvaaja: Janiika Saarinen
 
Maahanmuuttajayhdistykset tärkeitä osallisuuden mahdollistajia
Useat maahanmuuttajayhdistykset toimivat sillanrakentajina maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välillä. Yhdistyksissä tehdään tärkeää työtä. Niissä maahanmuuttaja voi tuntea itsensä arvokkaaksi ja näin saada tarpeellista itseluottamusta ja arvostusta pystyäkseen löytämään paikkansa yhteiskunnassamme.

Myös yhdistysten tekemä työ vaatii jatkuvaa kehittämistä, sillä sen tulee perustua laajoihin verkostoihin ja moniammatillisuuteen. Tämän lisäksi esimerkiksi kielen oppimiselle pitäisi luoda uusia ja monipuolisempia oppimisympäristöjä.
 
Vapaaehtoistoiminnan mallin kehittäminen opinnäytetyönä
Keväällä 2015 valmistui opinnäytetyö DaisyLadies -maahanmuuttajayhdistyksessä. Yhdistys pyrkii toiminnallaan edistämään maahanmuuttajanaisten osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Opinnäytetyössä tarkasteltiin sitä, miten vapaaehtoistoiminta soveltuu osaksi kotouttavaa työtä, miten se voimaannuttaa ja voi toimia askeleena kohti työllistymistä. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa kielen oppimiselle monipuolisia mahdollisuuksia. Sen avulla voi rakentaa suhteita, saada kannustusta ja päästä osalliseksi suomalaisiin yhteisöihin. ”On hyvä käydä keskustelemassa, sillä opin täällä hyvin suomen kieltä”, summasi yksi vapaaehtoistoimijoista.

Vapaaehtoistoiminnan toimintaympäristönä kehittämistyössä oli Turussa sijaitseva Kerttulin vanhainkoti. Siellä kokeiltiin, miten maahanmuuttajanaisten vapaaehtoistoiminta asettuu osaksi vanhainkodin arkea. Työn perusteella voidaan todeta vapaaehtoistoiminnan olevan monin tavoin soveltuvaa vanhainkotityöhön ja sen todettiin antavan positiivisia kokemuksia niin maahanmuuttajille kuin vanhainkodin asukkaillekin. ”On juhlapäivä, kun tulitte tänne”, totesi eräs vapaaehtoistoimintaan osallistunut asukas.

Kulttuurinen monimuotoisuus nousee esiin yhteisen tekemisen kautta. Uusi tieto syntyy vuorovaikutuksessa niissä ympäristöissä, joissa toimimme. Kukaan ei voi tehdä työtä yksin ja vasta, kun annamme mahdollisuuden, voimme nähdä, mitä hyvää siitä seuraa.
Tapahtumissa monet erilaiset taidot pääsevät esiin
 
Linkit
 
Kirjoittaja(t):
sosionomit (AMK) Minna Kriikkula ja Janiika Saarinen; lehtori Liisa Pirinen