07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Tutkimus ja kehitys
 
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
 
Vuorovaikutus psykiatrisissa huone-eristystilanteissa on potilaiden mielestä puutteellista. Tällä on suora yhteys väkivaltatilanteiden esiintymiseen. Hyvällä vuorovaikutuksella lisätään hoitajien työturvallisuutta.

Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä laadittu opas antaa hoitajille uusia vuorovaikutuksen keinoja eritystilanteisiin.
Kuvaaja: Celina Lundberg
Psykiatrinen huone-eristys on suljetuilla osastoilla käytetty hoitomuoto. Se koskee Suomessa vuosittain yli tuhatta potilasta. Pääsääntöisesti eristämistä käytetään hoito- muotona silloin, kun potilas on vaaraksi itselleen tai muille.

Tutkimukset osoittavat, että potilaat kokevat eristystilanteet usein negatiivisemmiksi kuin hoitohenkilökunta olettaa. Se koettiin usein rangaistuksena sekä pelkoa ja raivoa herättävänä toimenpiteenä. Hoitajien vuorovaikutustaitoihin tulisi siis panostaa, sillä niin voitaisiin ennaltaehkäistä hoitajiin kohdistuvia väkivaltatilanteita.
 
Potilailta palautetta vuorovaikutuksesta
Potilaat kokivat eristystilanteiden aikaisen kommunikaation olleen epäselvää ja puutteellista, eivätkä he mielestään saaneet tarpeeksi selkeästi tietoa eristämiseen johtaneista syistä tai tavotteista. Epävarmuus hoidon kestosta lisäsi potilaiden pelkoa ja ahdistusta, mikä taas lisäsi konfliktien syntymistä.

Potilaat toivoivat, että he olisivat tulleet tilanteissa enemmän kuulluksi, sillä keskustelu tuttujen hoitajien kanssa olisi voinut vähentää vihan ja katkeruuden tunnetta. Henkilökunnan huomiota ja apua joutui usein vaatimaan ja odottamaan, mikä oli potilaiden mielestä nöyryyttävää ja lisäsi oman avuttomuuden tunnetta.
Kuvaaja: Celina Lundberg
 
Vuorovaikutus lisää työturvallisuutta
Toimiva vuorovaikutussuhde potilaan kanssa on hoitajien työturvallisuuden kannalta merkitsevää. Kun potilas ja hoitaja ovat yhteisymmärryksessä hoidon suhteen, konfliktit usein vähenevät. Vihan ja aggression tunteet liittyivät usein menetettyyn autonomiaan sekä ristiriitoihin sairaalan sääntöjen ja rajoitusten kanssa.

Potilaat kokivat usein rajoitukset tarpeettomiksi ja epäjohdonmukaisiksi. Potilaiden mielestä säännöt ja rajoitukset eivät itsessään lisää turhautumista tai väkivaltakäyttäytymistä. Ennemminkin hoitajien haluttomuus joustaa niistä yksilöllisesti turhauttaa. Hoitajien liian kontrolloiva toiminta niin ikään lisäsi väkivallan riskiä.

Hoitajien ja väkivaltaisesti käyttäytyvien potilaiden käsitykset väkivaltatilanteista poikkeavat usein toisistaan. Hoitaja saattaa kertoa, ettei havainnut minkäännäköistä syytä väkivaltaan. Potilas taas saattaa kertoa tulleensa samassa tilanteessa loukatuksi, kiusatuksi tai huomiotta jätetyksi.
 
Hyvää vuorovaikutusta voitaisiin edistää
Potilaiden mukaan hoitajat voisivat ennalta-ehkäistä väkivaltatilanteita viettämällä enemmän aikaa heidän seurassaan. Hoitajat voisivat hyödyntää työssään enemmän toiminnallisia menetelmiä kuten taidetta ja päivittäisen elämän toimintojen harjoittelua. Ne edistävät potilaan hyvinvointia ja antavat potilaalle onnistumisen kokemuksia.

Hoitajan empatiakyky sekä luottamuksellinen suhde potilaaseen on keskeisintä hyvässä vuorovaikutus-suhteessa. Hoitaja herättää potilaassa luottamusta olemalla aidosti läsnä, aktiivisesti kuuntelemalla sekä pitämällä kiinni sovituista asioista.

Eristämistilanteiden aikainen kommunikaatio sekä tilanteen sanoittaminen potilaalle lisää turvallisuudentunnetta. On tärkeää, että potilas ymmärtää eristyksen syyt sekä tavoitteet ja nämä tuleekin perustella selkeästi.
 
Kirjoittaja(t):
Emmi Bogdanoff & Pauliina Erkkilä, hoitotyön AMK-opiskelijat & Sari Asteljoki, lehtori