07.02.2018
Hyve-lehti jatkaa Talk-julkaisussa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Päätoimittajalta
 
15.12.2014
Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen - -
 
Sanotaan, että joulu on lasten juhla. Lapset odottavat joulua yleensä innokkaasti. Aikuisetkin voivat olla mieli intoa täynnä uuden odotuksesta. Innokkuuden syntyminen ja säilyminen vaativat kuitenkin lepohetkiä ja tuumaustaukoja.
 
Mistä on joulumieli tehty?
Lapsiin liitetään usein uteliaisuus, kyselevyys, ihmettely. Tuo kaikki on välttämätöntä uuden syntymisessä ja luomisessa, innovoinnissa.

Opiskelu ei ole nykyään yksin puurtamista. Uudet oppimismenetelmät tukevat etenemistä yhdessä ideoinnin kautta toteuttamiskelpoisiin ratkaisuihin. Tavoitteena on saada kaikkien, hiljaistenkin, ääni kuuluviin ja päästä yhdessä tulokseen. On siedettävä harhapolkuja, virheitä, epävarmuutta ja keskeneräisyyttä.

Jouluun yhdistetään hyvä tahto, toisten muistaminen, rauha. Julistetaanhan täältä Suomen Turusta joka vuosi joulurauha ja julistusta voi nykyään seurata sosiaalisen median välityksellä missä maailman kolkassa tahansa. Käymme tervehtimässä toisiamme ja kortein, viestein, lahjoin sekä vaihtelevin sanallisin tervehdyksin toivotamme toisillemme hyvää joulua.

Työyhteisöissä eletään taloudellisesti kireitä aikoja. Monenlaiset ulkoiset paineet kuuluvat myös Turun ammattikorkeakoulun arkeen.

Valokuvaajan tapaan voimme valita, katsommeko tarkasti lähelle, yksityiskohtia, vai kauas etäämmälle, kokonaisuutta. Välillä on terveellistä vaihtaa näkökulmaa, zoomata läheltä laajemmalle tai isoista ympyröistä niin sanotusti iholle. Tuohon tarvitsemme toistemme tukea ja apua sekä positiivista uteliaisuutta ja ihmettelyä. Muistammeko välillä myös kysyä toisiltamme, mitä kuuluu, miten jaksat? Olisiko tuo sitä joulumieltä, joka joululaulun sanoin "jokaiselta löytyy sydämestä"?
 
Onko aikaa ajatella?
Aikaahan meillä on, se ei lopu, on todennut muun muassa fysiikan professori ja kirjailija Bodil Jönsson. Nykyään Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Asko Karjalainen jo vuosikymmeniä sitten kehotti pysähtymään ja raivaamaan tilaa uuden kehittämiseen toteamuksella ”Anna aikaa ajatella”.

Kiireessä ei synny uutta, hyvää. Asioita jää huomaamatta, intuitio hyödyntämättä ja tilannetietoisuuden taso heikkenee, sanoo työpsykologian tohtori Helena Åhman tuoreimmassa Sosiaali- ja terveyspoliittisessa aikakauslehdessä Tesso.
 
Säästä energiaasi
Elämme informaatioyhteiskunnassa. Tietoa tulvii joka suunnasta ja joka tuutista. On tärkeää osata olla reagoimatta itselle turhiin asioihin. Reagoimattomuus on myös taito ja hyve. Voimmeko antaa jotain mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos eli sallia itsellemme luvan myös antaa olla, jättää silleen, olla välittämättä ja tarttumatta? Muun muassa Alexander-tekniikassa opetellaan olemaan reagoimatta turhiin ärsykkeisiin.

Muutoksen keskellä tarvitsemme vanhan viisauden mukaisesti tyyneyttä hyväksyä asiat, joita emme voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voimme, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.

Meillä kaikilla on asioita, joiden parissa viihdymme, mutta aikaa hukkaantuu myös asioihin, joiden parissa emme viihdy. Åhman kehottaakin miettimään, mistä saamme ”kicksejä”, mistä innostumme. Hän näkee positiivisen itsekkyyden tärkeäksi jopa tuotannollisesti ja kysyy, käyttääkö työnantaja hyväksi innostustamme.
 
Miten onnistuu mielen johtaminen?
Parhaimmillaan oman ja toisen mielen johtaminen laajentaa ajatuksia. Se ei ole manipulaatiota eikä mystiikkaa, painottaa Helena Åhman.

Åhmanin mielestä työpaikolla puuttuu kyky havainnoida asioita. Muutoksessakin pitäisi löytää jotain omaa, johon kiinnittäytyä. Osallistumisen ja osallisuuden toteutuminen on paljolti kiinni johtajasta. ”Myös odotuksia pitää osata johtaa, ottaa työntekijät mukaan päätöksentekoon ja olla avoin olemassa olevista tapahtumista.”, toteaa Helena Åhman. Mielen johtamisen tavoitteena on sekä parempi työhyvinvointi että tuloksellisuus.

Åhman viestittää, että johtaja ei enää ole käskijä, vaan hän on palveluroolissa. Hän voi vaikuttaa siihen, että voimme kokea tulevamme arvostetuiksi ja säilyttää kasvomme.

Me kaikki olemme myös itsemme johtajia. Voimme valita, olemmeko vastaanottavia vai puolustuskannalla. Näemmekö lasin puoleksi täynnä vai puoleksi tyhjänä? Keskitymmekö omaan itseemme vai pyrimmekö näkemään toisen ajatusten taakse, olemaan positiivisesti uteliaita? Filosofi Emmanuel Levinas on todennut, että toista ei voi tietää, mutta hänestä voi olla kiinnostunut.
 
Entäpä jos sopisit treffit itsesi kanssa?
Näin joulutauon lähestyessä voisimme harkita niin sanottuja kulttuuritreffejä. Tehdään edes kerran viikossa jotain vain meille itsellemme mieluisaa. Mennään yksin vaikkapa elokuviin, shoppailemaan, kuntosalille, luontokävelylle tai vedetään ovi kiinni perässämme ja vetäydytään omaan rauhaamme. Tehdään juuri sitä, mikä meistä itsestämme on mukavaa välittämättä ollenkaan toisista, toisin sanoen tehdään treffit itsemme kanssa kulttuurin äärelle tai muuten vain.

Kulttuuritreffit ovat positiivisen itsekkyyden ilmentymä ja ne edistävät omaa jaksamistamme. Niihin ei tarvitse kulua aikaa muutamaa minuuttia kauemmin, mutta niihin on lupa myös käyttää jokaiselle meille itsellemme sopiva tai tarpeellinen aika.



Runokokoelmassaan Kipiä Kaipuusta Karoliina Koskinen ehdottaa:

Jua pari lasii kuaharii

Jua pari lasii kuaharii. / Venytel tualis semmottos / ett pää menee taakse ja / kattelet maailmaa ylösalasi. / Hiukka hianon näköst.

Ei iloseks tulemine enemppä tarvitte.
 
Arkihuolesi kaikki heitä
Vaikka jouluun on vielä monta yötä ja jouluhankien korkeudesta, puhumattakaan nietoksista, emme tiedä vielä mitään, on toivottavaa, että voimme heittää arkihuolemme hetkeksi sivuun.

Toivon laulun sanoin, että ”taas toivotus hyvän joulun joulurauhan näin tuo” meille kaikille ja joulutauon aikana kartutamme uusia voimia tulevalle vuodelle.
 
Kirjoittaja(t):
Anja Kuukasjärvi, päätoimittaja
Ruiskatu 8
20720 Turku