12.12.2016
Elämämme jatkuvassa virrassa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Opiskelu ja elämä
 
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
 
Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen sairaanhoitajaopiskelijoiden mielenterveystyön opetuksessa on yleistynyt maailmalla viime vuosina. Turun ammattikorkeakoulu ottaa tiettävästi ensimmäisenä Suomessa kokemusasiantuntijat mukaan opetukseen laajasti. Kokemusasiantuntijoiden osallistumisella opetukseen pyritään hälventämään opiskelijoiden ennakkoasenteita mielenterveyskuntoutujia kohtaan sekä antamaan valmiuksia kohdata heitä.
Kokemusasiantuntija
Kuvaaja: Jenni Janger
Mielenterveystyön kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta asiakkaan tai omaisen roolista. Hänellä on siis kokemusta sairastumisesta, hoidosta sekä kuntoutumisesta. Kokemusasiantuntija tietää, mikä auttoi häntä itseään tai hänen läheistään kuntoutumisessa.
 
Opinnäytetyö kehittämisen apuna
Kokemusasiantuntijoiden rooliin liittyvä opinnäytetyö toteutettiin osana kansainvälistä Co-Produced Mental Health Nursing Education - hanketta. Hankkeessa kokemusasiantuntijat suunnittelevat sekä toteuttavat yhdessä asiantuntijoiden kanssa mielenterveystyön opintojakson.

Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin fokusryhmähaastattelua, joka toteutettiin Turun mielenterveysyhdistyksessä eli ITU ry:ssä. Haastateltavana oli seitsemän mielenterveys- kuntoutujaa, joista osa oli jo toiminut kokemusasiantuntijana.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata, miten kokemusasiantuntijoita voidaan hyödyntää sairaanhoitajaopiskelijoiden tukena mielenterveystyön opetuksessa. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, mitkä asiat motivoivat kokemusasiantuntijoita hakeutumaan mukaan kehittämiseen. Lisäksi tutkittiin, millaisia kokemuksia kokemusasiantuntijoilla on mielenterveyspalveluista ja sairaanhoitajaopiskelijoista.
Yhteys
Kuvaaja: Jenni Janger
 
Haastateltavien kokemukset pääosin myönteisiä
Haastateltavat kokivat positiivisena mielenterveyspalveluiden asiakaslähtöisyyden sekä hoitomahdollisuuksien monipuolisuuden. Haastateltavat olivat sen sijaan tyytymättömiä palveluiden riittävyyteen sekä hoitoon pääsyn hitauteen.

Kokemukset sairaanhoitajaopiskelijoista olivat pääosin myönteisiä. Haastateltavat kehuivat opiskelijoiden kommunikointitaitoja, aitoa läsnäoloa sekä kiinnostusta potilasta kohtaan. Yhdellä haastateltavalla oli negatiivinen kokemus opiskelijasta, koska tämä turhautui nopeasti ja suhtautui huonosti.
 
Kokemusasiantuntijat mukaan opetukseen
Mielenterveystyön opinnoissa voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää kokemusasiantuntijoiden läsnäoloa ja osallisuutta opintojaksoilla. Haastateltavat ehdottivat "elävän kirjaston" luomista, josta opiskelija voisi lainata esimerkiksi masennusta sairastaneen kertomaan tarinaansa. Tärkeänä koettiin myös säännöllinen yhteydenpito.

Saatujen tulosten mukaan rahallinen korvaus on yksi keskeisimmistä tekijöistä, joka motivoi kokemusasiantuntijoita hakeutumaan mukaan opetusyhteistyöhön. Lisäksi he kokivat kannustavana oman työn tuloksen näkemisen sekä arvostuksensa lisääntymisen. Voidaan todeta kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisen olevan tehokas lisä opetukseen. Tulevaisuudessa yhteistyötä kokemusasian-tuntijoiden kanssa toivottavasti tehdään Suomessa nykyistä laajemmin.
 
Kirjoittaja(t):
Hoitotyön AMK-opiskelijat Satu Jetsonen ja Jenni Janger & lehtori Sari Asteljoki