12.12.2016
Elämämme jatkuvassa virrassa
07.11.2017
Kokemusasiantuntijat auttavat mielenterveyshoitotyön koulutuksessa
10.06.2017
Sairaanhoitajaopiskelijat karttavat mielenterveysalaa
16.05.2017
Työelämäyhteistyöllä erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille
14.11.2017
Kehitysvammahuollon haasteena ovat rajoitustoimenpiteet
07.11.2017
Hyvä vuorovaikutus tärkeää psykiatrisen eristyspotilaan hoidossa
15.09.2017
Vuorovaikutus on tärkeä osa psykiatrista hoitotyötä
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
14.08.2017
Potilasturvallisuus ydinasia psykiatrisen potilaan eristämisessä
09.06.2017
Valmennuksella innostusta ja uusia työkaluja aikuissosiaalityöhön
14.11.2017
Viron korkeakoulujen Terveysala-ryhmän laadunarviointi
07.11.2017
Toipumisorientaatiolla kohti yksilöllisempää mielenterveyshoitoa
29.05.2017
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia oireita kartoitetaan yhteistyössä
 
Työ ja opiskelu
 
14.11.2017
Yli 50-vuotiaiden työttömien digiosaamista kehitetään Naantalissa
 
Työttömyyden vähentäminen on yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista tehtävistä edelleen, vaikka työttömien määrä onkin hienoisesti laskenut viime vuoteen verrattuna. Työttömät kokevat terveytensä huonommaksi työssä käyviin verrattuna. Työttömyydellä onkin keskeinen merkitys terveyseroissa. Vanhemmalle ikäryhmälle uudelleen työllistyminen on huomattavasti vaikeampaa kuin nuoremmille työttömille. Osin tästä syystä pitkäaikaistyöttömyys ja ennenaikainen eläköityminen on yleistä vanhemmassa ikäryhmässä.
Kehittämisprojektissa kartoitettiin yli 50-vuotiaiden naantalilaisten työttömien toiveita ja ideoita terveyttä, työ- ja toimintakykyä ylläpitävästä toiminnasta. Tavoitteena oli kehittää toimintaa työttömien ideoiden pohjalta. Kehittämisprojekti oli osa RUORI - uutta suuntaa terveyteen, työ- ja toimintakykyyn -hanketta. Sitä tehtiin yhteistyössä Naantalin terveyskeskuksen ja Naantalin Pointin kanssa.
 
Kehittämisprojektin soveltavan tutkimuksen osio
Kehittämisprojektin tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu ja haastattelut toteutettiin 2-5 haastateltavan ryhmissä. Haastateltavia oli yhteensä 17, joista miehiä oli 13 ja naisia viisi. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä.
 
Lyhyesti haastattelujen tuloksia
Haastateltavat olivat yhtä lukuun ottamatta pitkäaikaistyöttömiä. Pitkästä työttömyydestä huolimatta yli puolet arvioi työkyvykseen yli viisi asteikolla 1-10. Fyysinen työ ei kuitenkaan soveltunut enää suurimmalle osalle työttömistä terveydellisten syiden vuoksi.

Työ rytmittää ihmisten elämää, joten osalla työttömistä oli varsin epäsäännöllinen päivärytmi. Vaikka päivä ei suurimmalla osalla koostunut kuin tavallisista kodin askareista, työttömät eivät tunteneet ajan käyvän pitkäksi. Harrastukset liittyivät maksuttomiin lajeihin kuten kävelyyn tai pyöräilyyn Osa ei tosin harrastanut mitään. Suurimpana esteenä harrastuksille oli taloudellisen tilanteen heikkous.

Suurin osa toivoi työttömille suunnattua toimintaa, mutta yksimielistä toivetta ei haastattelujen pohjalta noussut. Työttömillä ja etenkin pitkäaikaistyöttömillä on usein moninaisia ongelmia (terveys, talous, sosiaaliset suhteet jne.) ja siitä syystä yhden asian nostaminen muiden yläpuolelle oli haastavaa. Tärkeimpinä asioina haastatteluissa tulivat esiin terveydelliset ongelmat ja päihteiden käyttö sekä digiosaamisen heikkous.
 
Digiosaaminen on tärkeää
Tänä päivänä digitekniikka on yhä enemmän osa arkielämää. Digiosaamisen ulkopuolelle jääminen saattaa jättää myös joidenkin palvelujen ulkopuolelle. Digisyrjäytymisen vuoksi voi jäädä herkästi myös työmarkkinoiden ulkopuolelle. Digiosaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen suojaavat parhaiten pitkältä työttömyydeltä, sillä eri toimialat edellyttävät tietoteknistä osaamista sekä sen jatkuvaa ylläpitämistä. Näin ollen voidaan jopa sanoa, että digiosaaminen on nykyään edellytys työn saamiselle siinä ja pärjäämiselle. Työvoimakoulutuksessa vain osa työttömistä ohjataan digiopetukseen, vaikka juuri tämän osaamisalueen ylläpitäminen ja kehittäminen työttömyyden aikana olisi erityisen tärkeää, jotta osaamisen puutteet eivät nouse työllistymisen kynnykseksi. On keskusteltu siitä, että pitkäaikaistyöttömiä kuntoutetaan vanhan maailman työelämään. Digiosaaminen olisi saatava osaksi kaikkea työllisyyskoulutusta, sillä vanhat työtavat eivät enää riitä.
 
Työttömien digiosaamisessa puutteita
Suurin osa haastateltavista arvioi digosaamisensa heikoksi tai korkeintaan kohtalaiseksi. Osaaminen perustui lähinnä tietokoneen arkikäyttöön kuten laskujen maksamiseen ja sosiaaliseen mediaan. Kolme haastateltavaa oli joskus ollut ATK-kurssilla, mutta siitä oli aikaa ja he kaipasivat jo kertausta. Yksi haastateltavista ei ollut käyttänyt tietokonetta koskaan ja yksi ei osannut lähettää matkapuhelimella tekstiviestiäkään.

”Tarvitsisin päivitystä, koska mä en käytä niitä… mut en epäile etten oppis.” ”Perushommat hallus mitä sit pitääki tehdä.” ”Sehän on tämän päivän sana.”

Suurin osa koki tarvitsevansa digiosaamisessa koulutusta tai päivitystä, mutta jokunen oli myös sitä mieltä, että peruskäyttö riittää. Jotkut olivat kyselleet ATK-kurssille pääsemisen mahdollisuudesta jo TE-toimistosta. Osa koki digiosaamisen kehittämisen tarpeellisemmaksi kuin tämänhetkisen kuntouttavan työpajatoiminnan.
 
Työttömien ideoista totta
Koska digiosaamisessa esiintyi selviä puutteita ja kyse on tänä päivänä erityisen tärkeästä osaamisesta, lähdettiin tätä kehittämään. Opetustilat löytyivät Naantalin kaupungintalolta ja työttömien ryhmä saatiin Naantalin Pointin kautta. Opettajana toimi IT-opiskelija Turun AMK:sta. Opetuksessa käytiin läpi tietokoneen perustietoja ja hiiren nopea esittely (käynnistys, tehtäväpalkki, valikko, ohjelmat), Google Chrome selaimen lataaminen ja sen käyttö, Google-hakukoneen käyttö, mol.fi-sivuja sekä luotiin gmail-sähköposti. Lopuksi tutustuttiin myös Wordiin ja sen työkaluriviin.

Opetus kesti kaksi tuntia ja haasteena oli työttömien vaihtelevan tasoinen digiosaaminen. Jatkossa, jos opetusta järjestetään, olisi työttömien digiosaamisen tarkempi kartoittaminen tärkeää, jotta opetus saadaan kohdennettua aina oikealle ryhmälle. Tarve opetukselle on selvä ja tämän kokeilun tavoitteena oli antaa ideaa Naantalille järjestää vastaavanlaista toimintaa jatkossakin.
 
Kirjoittaja(t):
Essi Kumpunen, terveydenhoitaja AMK, YAMK-opiskelija & Ritva Laaksonen-Heikkilä, lehtori